Lukemis- ja kirjoittamishäiriöstä kärsivät tarvitsisivat tukea koko elämän ajan. Aikuisten dysleksia eli lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus ei kasvatustieteen maisteri Soili Paanasen tekemän väitöstutkimuksen mukaan ilmene pelkästään lääketieteellisenä tai taidollisena vaikeutena. Se koskettaa yksilön elämää kokonaisuutena ja erityisesti hänen identiteettiään.
Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia arvioidaan olevan 50 prosentilla suomalaisista aikuisista. Vaikeudet eivät ole ainoastaan koulumaailman ilmiö, vaan ne voivat ilmetä lievinä myös aikuisen elämän arjessa. Aikuisina vaikeuksia opitaan kuitenkin hallitsemaan omien selviytymiskeinojen avulla.
"Henkilöt kokevat diagnoosin merkittävänä, koska diagnoosi paljastaa, että dysleksia ei johdu älykkyydestä", sanoo Paananen. Hänen mukaansa diagnoosista huolimatta lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsivät joutuvat elämään tilanteissa, joissa se yhdistetään tyhmyyteen. Tämän vuoksi dysleksiasta kärsivä voi hävetä ja salata asiaa.
Tutkimus perustuu 15 elämäkerrallis-narratiiviseen haastatteluun. Aineisto kerättiin viime vuosituhannen lopulla.
Dysleksia, identiteetti ja biografinen oppiminen, Dysleksia aikuisen elämäkerronnassa väitöstilaisuus on Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa Gastren-salissa lauantaina 21.10 kello 12 .