Luke: 16 pro­sent­tia ra­vit­se­mis­pal­ve­luis­sa val­mis­te­tus­ta ruuasta päätyy hä­vik­kiin – suu­rim­mat hä­vik­ki­mää­rät syn­ty­vät lin­jas­to­ra­vin­to­lois­sa

Ravitsemispalveluissa syntyy vuosittain 78 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä, todetaan Luonnonvarakeskuksen tuoreessa selvityksessä.

Mittauksiin osallistuneissa toimipisteissä valmistetusta, syömäkelpoisesta ruoasta noin 16 prosenttia päätyi hävikkiin. Kuvituskuva.
Mittauksiin osallistuneissa toimipisteissä valmistetusta, syömäkelpoisesta ruoasta noin 16 prosenttia päätyi hävikkiin. Kuvituskuva.
Kuva: Laura Sepp‰

Ravitsemispalveluissa syntyy vuosittain 78 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä, todetaan Luonnonvarakeskuksen tuoreessa selvityksessä. Luken selvityksessä tutkittiin ravitsemispalveluiden ruokahävikin ja elintarvikejätteen määriä kahden vuoden ajan yhteistyössä alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Tutkimusta tehtiin kolmen viikon mittausjaksoissa 78 erityyppisessä ravitsemispalveluiden toimipisteessä, sekä linjasto- että annosravintoloissa.

– Hukkaan heitetty ruoka aiheuttaa täysin tarpeettomia ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia. Lisäksi poisheitetyn ruoan tuottaminen ravitsemispalveluissa teettää turhaa työtä keittiössä ja on silkkaa rahanmenoa alan yrityksille ja kunnille, tutkija Kirsi Silvennoinen Lukesta sanoo.

Mittausta varten kehitettiin online-applikaatio, jonka avulla keittiöhenkilökunta pystyi kirjaamaan jätteen määrät ja tyypit päivittäin. Mitattu elintarvikejäte sisälsi alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin sekä syömäkelvottoman biojätteen.

Mittauksiin osallistuneissa toimipisteissä valmistetusta, syömäkelpoisesta ruoasta noin 16 prosenttia päätyi hävikkiin. Syömäkelvottomat biojätteet mukaan laskettuna elintarvikejätettä syntyi 21 prosenttia. Asiakasta kohti hävikkiä syntyi keskimäärin 90 grammaa.

Luken mukaan suurin aiheuttaja oli tarjoiluhävikki, eli linjastossa ollut tai sitä varten valmistettu ruoka. Suurimmat hävikkimäärät syntyivät linjastoravintoloissa.

– Linjastoihin valmistettavaa ruokamäärää pitäisi pystyä ennakoimaan niin, ettei ylijäämää syntyisi näin paljoa. Mittaaminen ja seuranta ovat avainasemassa, jotta nähdään mistä hävikki omassa yrityksessä muodostuu, sanoo Silvennoinen.

EU:n jätedirektiivi velvoittaa jäsenmaita mittaamaan ja raportoimaan elintarvikejätemääriä yksityiskohtaisesti neljän vuoden välein. Luke seuraa jatkossakin ravitsemispalveluiden elintarvikejätettä osana ruokaketjun elintarvikejätteen seurantaa.