Suurin osa rakennusalan 5 000 diplomi-insinööristä jää eläkkeelle lähivuosina. Professorit pelkäävät nyt, että suomalainen rakennusten suunnittelu alkaa nilkuttaa."Aika vakava tilanne", sanoo professori Ralf Lindberg Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY).
Viimeaikaiset suurten kattojen romahdukset ovat kiihdyttäneet keskustelua tutkijapiireissä. Nyt on jo käynnissä neljä suuronnettomuustutkintaa rakennesortumista.
Alan koulutus ei ole riittänyt paikkaamaan eläkesumaa.
Rakennusinsinöörejä on koulutettu vain Tampereella ja Espoossa, sen jälkeen kun Oulun koulutus vähitellen lopetettiin vuodesta 1996 alkaen. Rakennusinsinööreistä on Lindbergin mukaan jo nyt huutava pula.
Tutkijat eivät silti halua nimetä ammattilaispulaa syypääksi kattojen romahduksiin. Se riski on vasta edessäpäin.
Vikaa on myös siinä, mitä opiskellaan. "Ennen koulutus keskittyi kantavaan runkoon. Nyt on tullut vaikka mitä muuta tilalle: energiansäästöt ja kosteusasiat", Lindberg luettelee.
Parin vuosikymmenen aikana kantavan rakenteen opiskelu on vähentynyt puoleen. Näin on Lindbergin mukaan käynyt joka tasolla: rakennusmiesten, johtajien ja suunnittelijoiden koulutuksessa.
Korkeakouluissa opiskelijat valitsevat matematiikkaa, mekaniikkaa ja lujuusopintoja yhä vähemmän. Varsinaisiin rakennetekniikan opintoihin ei löydy riittävää intoa.
Tarkastus vähentynyt
VTT:n tutkimusprofessori Alpo Ranta-Maunus sanoo, ettei kunnollisia lujuuslaskelmia pian edes osata tehdä. Hänen mukaansa teoreettisen rakennusmekaniikan opiskelu on jo sen verran harvinaista.
Lisäksi rakennustarkastusta on hänen mukaansa vähennetty liian kanssa.
"Kehitys on mennyt päinvastaiseen suuntaan jo kymmenen vuotta", Ranta-Maunus sanoo. Hän uskoo, että tarkastajat katsovat, että lujuuslaskelmat on tehty mutta eivät tarkasta niitä."Ryhdistäytymistä täytyy tapahtua."
Suunnittelua ja rakennustyötä on vaikea valvoa. Yhdellä työmaalla toimii useita urakoitsijoita, ja esimerkiksi kattorakenteet voivat tulla useilta toimittajilta. Kattosortumissa onkin todettu, että tieto ei ole kulkenut kaikkien kesken.
TTY:n arkkitehtiosastolla puolestaan harmitellaan sitä, ettei suuria halleja suunnitella kunnolla. Professori Matti Rautiola sanoo, että edullisuus tahtoo olla tärkeämpää.
"Valta tehdä valintoja voi olla sillä, joka hyötyy pihistelystä", Rautiola valittelee.
Hyvästäkin suunnittelusta huolimatta lopputulos voi ontua. Rakennustyömailla on professoreiden mukaan urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita, jotka käyttävät vuokratyövoimaa ja ulkomaisia työntekijöitä.
Tiedonkulku voi helposti katketa.
"Onnettomuudet eivät siis ole vain suunnittelun vika", Ralf Lindberg kiteyttää.