Oulu Vaikka talvet tulevat leudoimmiksi ja lumi vähenee, ei hiihtoharrastusta ole unohdettu Oulun kouluissa.
Kaupungin laitamilla olevissa kouluissa ei latuja tarvitse etsiä kovin kaukaa, mutta keskustassa asia on toisin. "Urheilutunneilla on vaikea hiihtää, koska laduille matkaamiseen menee niin paljon aikaa", Oulun lyseon liikunnanopettaja Aino Teerikangas harmittelee.
Lyseon luokat eivät ole hiihtäneet liikuntatunneillaan enää viiteen vuoteen. Sen sijaan hiihto on sisällytetty valinnaisena liikunta-aineena lyseon oppilaitten suorituksiin.
Myllytullin koulusta suunnataan Ainolan puistoon koululaisten itse tekemille laduille, Raksilan pesäpallostadionille tai Kuivasjärven Auran majalle.
"Oppilaat osaavat hiihtää vaihtelevasti. Alaluokilla pääsääntöisesti kaikki hiihtävät, mutta yläluokilla toiset eivät enää hiihdäkään. Silloin muut asiat ovat alkaneet kiinnostaa enemmän", liikunnanopettaja Erkki Tuomiaho Myllytullin koulusta kertoo.
Koululaisten hiihtovarusteet vaihtelevat kehnosta hyvään. Tuomiaho kertoo vapaa-aikanaan hiihtoa harrastavien koululaisten varusteitten olevan laadukkaampien kuin muitten.
"Jotkut joutuvat lainaamaan sukset koulun liikuntatunnille. Lisäksi olemme lainanneet hiihtoseurojen varusteita Raksilan pesäpallokentän pukuhuoneesta."
Tuomiaho kertoo, että nuoret suosivat nykyisin enemmän luisteluhiihtoa kuin perinteistä tyyliä, sillä luistelutyylissä kynnys lähteä sivakoimaan on matalampi kuin perinteisessä. "Lisäksi luistelusuksien huolto on hieman helpompaa. Niihin ei panna pitovoidetta."
Keskustan kouluista löytyy myös oppilaita, jotka eivät ole ollenkaan hiihtäneet eivätkä moiseen puuhaan ryhdy suin surminkaan. Nämä ohjataan yleensä muuhun puuhaan hiihtotuntien aikana; esimerkiksi kävelylenkille tai luistelemaan. Myllytullissa heille annetaan sykemittarit, joista liikunnan rankkuus voidaan tarkistaa jälkeenpäin.
Sivakointia yliopistossa
Useat liikunnanopettajat ovat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen laitoksen kouluttamia. Jyväskylässä sivakointi on mukana liikunnanopettajiksi valmistuvien opetussuunnitelmassa.
Opintoasiainpäällikkö Juha Rantakari vakuuttaa, että liikunnanopettajakandidaattien hiihtotaitoon kiinnitetään huomiota alusta lähtien. "Jo valintakokeissa meillä on mukana hiihtoa. Pääsykokeet ovat kuitenkin kesäisin, joten hiihto tapahtuu silloin rullasuksilla."
Hän arvioi Suomen liikunnanopettajien hiihtotaidon kohtuulliseksi. "Kaikki joutuvat osoittamaan tietyn taitotason hiihdossa ennen valmistumistaan."
Mutta millainen on oululaisten opettajien hiihtotaito? "Osaamme hiihtää. Varsinkin pohjoisessa liikunnanopettajat ovat taitavia hiihtäjiä, koska meillä on täällä vielä kunnon talvi."
Ekaluokasta lähtien
Oulussa koulujen liikuntakasvatussuunnitelmassa kiinnitetään hiihtoon huomiota jo ensimmäisistä luokista lähtien. Ensimmäisillä luokilla totuttaudutaan välineisiin, hiihtoasentoon ja tasapainoon.
Seuraavilla luokilla mukaan tulevat eri tyylien tekniikat, rytmitykset, nousut ja laskut sekä suksihuolto. Yhdeksäsluokkalaisilla on mukana jo kuntohiihto.
"Osa vanhemmista toivoo jälkipolvensa osaavan hiihtää. Ala-asteella hiihtämään opetteleminen on yleistä, mutta myöhemmin hiihtämisestä tulee harvinaisempaa. Ei laduilla näy toisella kymmenellä olevia hiihtäjiä sivakoimassa vapaa-aikanaan", Kastellin koulun liikunnanopettaja Marja Seppänen sanoo.
Monet nuoret toivoisivatkin, että perinteisen hiihdon lisäksi urheilutunneilla olisi joitakin muita talvilajeja. Oulusta on kuitenkin vaikea löytää laskettelukeskusta. "Jos pitäisi valita hiihdosta tai laskettelusta, monet valitsisivat laskettelun. Erityisesti lumilautailu on suosittua."