Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.) odotti Helsinki-Vantaan lentokentälle torstaina lumipyryn laantumista, kun Oulun ja Lapin kauppakamarien järjestämän liikenneseminaarin 150-päinen osanottajajoukko aloitteli jo liikennejärjestelyjen ongelmia pohtimista Oulussa.
Ministerin terveisiä kannatti silti odottaa. Hän ilmoitti pyrkivänsä kaikin keinoin siihen, että hallitus tekisi vielä tämän kevään kehysneuvotteluissa päätöksen aloittamatta olevien väylähankkeiden toteuttamisesta.
Hallituksen väyläohjelmasta puolet on jo toteutumassa. Ministeri sanoi olevansa hyvin tyytyväinen tahtiin, mutta arveli, että tehdyistä ratkaisuista on saattanut jäädä hämärä kokonaiskuva, koska päätöksiä on tehty sekä budjettikehysten, budjetin että tupon yhteydessä.
"Tipottainen päätöksenteko ei myöskään ole sitä pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa, johon pyritään", Luhtanen totesi.
Luhtanen ei lämpiä ajattelulle, että väyläinvestointeja pidetään vain menoerinä. Hän kysyykin, onko meillä vara olla investoimatta.
"Nämä ovat kannattavia investointeja, joista rahat tulevat takaisin."
Uutta mallia tuodaan Oulun seudulle
Väyliltä vielä puuttuva rahoitus on Luhtasen mukaan mahdollista järjestää laajentamalla elinkaarimallin käyttöä, ottamalla lainaa kunnilta ja/tai yrityksiltä tai lisäämällä suoraa budjettirahoitusta. Ministeri muistutti myös, että valtion omaisuuden myyntituloja viime vuodelta on vielä käyttämättä.
Pohjois-Suomessa rahoituspäätös tuli vuosi sitten Tornion meriväylän syventämiseen, mutta Raahen satama ja Seinäjoki-Oulu -rata jäivät ilman. Myöhässä seminaariin tullut Luhtanen poistui äkisti Nokian Peltolan toimipisteestä Oulun kaupungintalolle keskustelemaan kaupunginjohtaja Kari Nenosen ja apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennasen kanssa valtatie 20:n eli Kuusamontien töiden aikaistamisesta ns. rahoituskumppanuuden kautta.
Liikenne- ja viestintäministeriössä selvitetään parhaillaan laajemminkin Ruotsissa jo käytössä olevaa menettelyä. Sen mukaan kunta tai yritykset rahoittavat valtion toteuttamaa liikennehanketta.
Kumppani osallistuu väyläinvestoinnin kustannuksiin tai avustaa investointihanketta rahallisesti vastineeksi saamastaan kaavoitus- tai jostain muusta hyödystä. Yksi kumppanuuden muoto on kunnan tai yrityksen myöntämä laina työn aikaistamiseksi.
"Valtio on asettanut ehdoksi lainan korottomuuden", Luhtanen sanoi.
Pohjois-Suomen elinkeinoelämä on pitänyt isoa ääntä pohjoisen liikenneyhteyksien rapautumisesta. Jos yhteyksiä ei saada nopeasti nykyaikaiselle tasolle, pelätään, että pohjoisen teollisuus näivettyy ja kuljetukset ja elämä niiden mukana siirtyy Pohjois-Ruotsiin.
Väylämaksut
kohtalon kysymys
Liikenneseminaarissa Oulun ja Lapin kauppakamarit jättivät ministerille pitkän listan tarvittavista hankkeista tiukkoine perusteluineen.
Myös merenkulun väylämaksuista ollaan Pohjois-Suomessa syvästi huolissaan. Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen ei halua edes ajatella, mitä aiheuttaja maksaa -periaate tarkoittaisi Pohjois-Suomelle.
Väylämaksujen lakiuudistusta seurataankin täällä nyt erittäin tarkasti. Pohjois-Suomi ei kestä yhtään uuden lainsäädännön mukanaan tuomaa korotusta meriliikenteelle.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmältä on tulossa asiasta raportti toukokuun lopussa. Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Markku Mylly kertoi, että väylämaksujärjestelmää on uudistettava yhtäältä EU:n vaatimuksesta ja toisaalta eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanoton takia. Sen mukaan väylämaksu ei ole maksu vaan vero.
Verosta ei maksujen korotuksia
"Tämä tarkoittaa sitä, että joudumme uudistamaan järjestelmän vastaamaan perustuslakivaliokunnan kantaa", Markku Mylly kertoi.
Myös Myllyn mielestä on erinomaisen tärkeää Pohjois-Suomen teollisuuden kannalta, että verojärjestelmä täyttää mahdollisimman hyvin aiemmin väylämaksun tarkoituksen, jolloin voidaan varmistaa, ettei veron määräytyminen aiheuta maksujen korotuksia alueen teollisuudelle tai merikuljetuksille.
Väylämaksuja peritään kauppamerenkululta kattamaan jäänmurrosta ja väylien ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia.