Oikeusministeri Leena Luhtasen (sd.) mielestä kielilain velvoitteet on ilman muuta otettava huomioon, kun hallitus sorvaa puitelakia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.
-- Tavoite on turvata kuntalaisten palveluita, eikä silloin voida lähteä siitä, että kielivähemmistön asema heikkenisi, Luhtanen sanoi.
Ministeri korosti, että puitelain valmistelu on kesken ja sen vaikutusta kuntien rajoihin on aikaista ennakoida. Periaatteessa kaksikielisten tai täysin ruotsinkielisten kuntien määrä saattaa kuitenkin vähentyä, jos kuntia yhdistetään.
Oikeusministeriön hallitusneuvos Paulina Tallroth arvioikin, että kuntauudistus saattaa vaatia muutoksia edellytyksiin, joilla kunta säädetään kaksikieliseksi. Nykyisen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, jos vähemmistökieltä puhuu kuntalaisista vähintään kahdeksan prosenttia tai vähintään 3 000 henkeä.
Luhtanen ja Tallroth esittelivät Helsingissä kielilain vaikutuksista laadittua kertomusta, jonka hallitus torstaina antoi eduskunnalle. Luhtanen pitää hyvänä, että perusteellinen selvitys valmistui juuri nyt, sillä siitä löytyy kättä pidempää myös kuntauudistuksen valmisteluun.
Kielilaki pitäisi muistaa kuntapalveluja ostaessa
Kielilaki tuli voimaan kaksi vuotta sitten, ja selvityksen mukaan sillä on ollut myönteisiä vaikutuksia. Viranomaisten tietämys kielilainsäädännöstä on kohentunut, ja tiedottaminen ja asiakaspalvelu onnistuvat toisella kotimaisella entistä paremmin.
Selviä puutteitakin yhä löytyy. Niitä on Luhtasen mukaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
-- Erityisesti kun kaksikieliset kunnat hankkivat ostopalveluita, ne eivät riittävästi kiinnitä huomiota siihen, täytetäänkö kielilain edellyttämät velvoitteet, Luhtanen sanoi. Tällä on iso merkitys, sillä toissa vuonna keskimäärin 42 prosenttia kuntien peruspalveluista hoidettiin erilaisina ostopalveluina.
Kielilain toteutumista koskeva kertomus keskittyy luonnollisesti ruotsin kielisiin palveluihin, mutta siinä on katsaus myös muiden perustuslaissa mainittujen kielten eli saamen, romanin ja viittomakielen tilanteeseen. Luhtanen arvioi, että eduskunta käy vilkkaan keskustelun myös muiden Suomessa puhuttujen kielten asemasta.
Kielilain toteutumisessa havaittujen puutteiden vuoksi hallitus haluaa, että kaikki viranomaiset ja tuomioistuimet käyvät järjestelmällisesti läpi, otetaanko kielilainsäädäntö huomioon kaikissa niiden toiminnan vaiheissa. Erityisen tärkeitä ovat asiakaspalvelu, kansalaisten asiointikieli ja palvelutuotanto.