Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen haluaa purkaa kytkykauppakiellon kolmannen sukupolven matkaviestimiltä. Luhtanen edellyttää kuitenkin, että jatkovalmistelussa huolehditaan kuluttajan oikeuksista.
Gsm-peruspuhelinten kytkykauppaa ei kuitenkaan jatkossakaan hyväksytä.
"Näin varmistetaan, että palveluita on aina edullisesti niidenkin kuluttajien saatavissa, jotka eivät kaipaa uutta teknologiaa", Luhtanen sanoo.
Kuluttajavirasto on kiinnittänyt huomiota kytkykaupan epäkohtiin. Jotta ne voidaan välttää, operaattoreiden tulisi muun muassa tarjota telepalveluita ilman kytkykauppaakin ja markkinoinnissa olisi aina ilmoitettava liittymän hinta ilman päätelaitetta. Kuluttajasopimusten enimmäispituus olisi rajoitettu kahteen vuoteen lvm:n esityksen mukaan.
Kytkykaupan sallimisella pyritään edistämään uuden matkaviestinteknologian käyttöä ja uusia matkaviestinpalveluita. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomi on jäänyt kaikkein edistyneimpien maiden jälkeen uusien matkaviestinpalveluiden käyttöönotossa. Ministeriön mielestä keskeisenä syynä tähän on se, että Suomessa on käytössä ominaisuuksiltaan yksinkertaisempia laitteita kuin niissä maissa, joissa operaattorit subventoivat laitteiden hintoja. Suomalaisten suosimat laitteet eivät useinkaan tue uusien palveluiden käyttöä.
Suomi on Italian ohella ainoa maa Euroopassa, jossa matkapuhelinliittymän ja päätelaitteen kytkykauppa on kielletty.
Kytkykauppaa koskevat säännökset otetaan valmisteilla olevaan esitykseen viestintämarkkinalain muuttamisesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa.
Laki olisi voimassa kolme vuotta. Tuon ajan ministeriö seuraisi tarkoin lain vaikutuksia ja sitä, onko menettelyä tarvetta muuttaa.