Yliopiston vanha osa kokee lähivuosina suuren sisäisen muodonmuutoksen. Keskusaulan ympäristön remontti muuttaa tilojen käyttötarkoitusta laajasti.
Remontoitavaa alaa riittää kaikkiaan noin 100 000 kerrosneliömetriä, remontointityöryhmää johtava professori Jouni Koiso-Kanttila kertoo.
Muutostöiden ajatuksena on keskittää nyt hajallaan toimivat luonnontieteellisen ja teknillisen tiedekunnan kuusi kirjastoa yhdeksi kokonaisuudeksi.
Samalla saadaan kirjastojen entiset tilat opetuskäyttöön. Keskittäminen vähentää olennaisesti kirjaston kokonaispinta-alaa, jolloin opetus saa lisää tilaa. Ratkaisu helpottaa Koiso-Kanttilan mukaan yliopiston kroonista luentosalipulaa.
Keskusaulan ympärille sijoittuva entistä laajempi luentosalikeskittymä sopii erinomaisesti myös isojen kongressien järjestämiseen, professori Koiso-Kanttila kehuu.
Uusi kirjasto
käyttöön ensi syksynä
Yliopiston vanhan osan kirjastotoiminta muuttuu järjestelyjen myötä perinteisestä "hiljaisesta" lukukolkasta moderniksi aktiiviseksi oppimiskeskuskirjastoksi. Hiljaiselle työskentelylle erotetaan muusta kirjastosta omat tilat väliseinin.
Keskittäminen lisää myös kirjaston tehokkuutta, mikä tuo yliopistolle säästöjä.
"Yhdessä pisteessä toimiminen vähentää henkilöstötarvetta. Potkuja ei vakituiselle henkilöstölle ole tiedossa, mutta tilapäisen työvoiman käyttö pienenee", Koiso-Kanttila toteaa.
Hän vakuuttaa, että kirjaston palvelut eivät huonone, vaan itse asiassa paranevat. Muun muassa kirjaston aukioloaikoja voidaan pidentää.
Kirjaston yhteyteen tulee useita ryhmätyöhuoneita. Myös käytävien varrella nykyisin olevat tietokonepäätteet sijoitetaan uuteen kirjastoon.
Se parantaa Koiso-Kanttilan mukaan merkittävästi opiskelijoiden ja tutkijoiden työskentelyolosuhteita.
"Kirjaston kirjojen ja päätteiden yhteiskäyttö ei olisi onnistunut entisissä tiloissa", Koiso-Kanttila sanoo.
Uusi kirjasto otetaan kokonaisuudessaan käyttöön ensi syksynä.
Lisää opetus- ja tutkimustilaa on vapautunut Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöltä, jonka toimipiste on siirtynyt läheiseen opiskelija-asuntolaan. Parhaillaan remontissa oleviin tiloihin sijoittuu ATK-keskuksen mikroluokka ja kielikeskuksen ryhmätyötiloja.
Koiso-Kanttilan mukaan yliopiston vanhan osan suojelu ei ole este uusille tilajärjestelyille.
"Vanha osa edustaa strukturalistista arkkitehtuuria, jonka yksi keskeinen ajatus on juuri tilojen joustava muunneltavuus."
Rakenteisiin onkin helppo tehdä muutoksia.
Muun muassa laipioissa on runsaasti kanavia, joihin voi vetää nykytekniikan vaatimia kaapelointeja.
Myös väliseinien purku ja uusien teko sujuu tarkoituksenmukaisten rakenteiden ansiosta jouhevasti.
Uusi Tietotalo
suunnitteilla
Vanhan osan remontti ei jää yliopiston ainoaksi lähivuosien investoinniksi. Edessä on Tietotalo ykkösen laajennus, Tietotalo kakkosen rakentaminen, pääkirjaston laajennus ja kasvatustieteellisen tiedekunnan lisärakennuksen teko.
"Esimerkiksi luentosalipula poistuu lopullisesti vasta, kun Tietotalo kakkonen valmistuu vuonna 2004", Koiso-Kanttila korostaa.
Uusi Tietotalo vapauttaa vanhalta puolelta edelleen lisää tilaa. Se mahdollistaa muun muassa ympäristötekniikan ja biokemian osastojen laajenemisen. Se on kyseisten yksiköiden tutkimustoiminnalle merkittävä edistysaskel.
Kasvatustieteellisen tiedekunnan lisärakennukseen sijoittuvat nyt kaupungilla erillisinä toimivat varhaiskasvatuskeskus sekä musiikki- ja teknologiakasvatusosastot.
Koko kampusalueen on määrä olla valmis viiden vuoden kuluttua. Sen jälkeen investointitahdin pitäisi rauhoittua, Koiso-Kanttila uskoo.
Hintaa yliopiston lähivuosien muutostöille ja rakennusinvestoinneille kertyy noin 14 miljoonaa euroa. Ne yliopisto maksaa rakennukset omistavalle Senaattikiinteistöille korkeampina vuokrina.
Yliopiston opetusministeriöltä saama lisärahoitus ei riitä alkuunkaan kattamaan kasvavia vuokrakuluja. Investoinnit mahdollistavat kuitenkin toiminnan tehostamisen. Sen myötä kertyvät säästöt tasoittavat osaltaan kohoavia vuokrakuluja, Koiso-Kanttila painottaa.