Aku Louhimieheltä tulee ensi-iltaan toinen elokuva lyhyen ajan sisään. Irtiottoja-televisiosarjan sivutuotteena syntynyt Valkoinen kaupunki itse asiassa kuvattiin jo alkuvuodesta 2003, mutta sen viimeistelyä siirrettiin Pahan maan takia.
Vaikka Valkoinen kaupunki pääsee kotimaiseen teatterilevitykseen vasta nyt, pari kuukautta Louhimiehen Riisutun miehen jälkeen, on se ehtinyt kiertää kansainvälisiä filmifestivaaleja kesäkuusta lähtien. Vieläpä hyvällä menestyksellä.
Mikko Koukin ja Paavo Westerbergin käsikirjoittama tarina keskittyy Irtiotoista tuttuun taksikuski Veli-Matti Lehtosen (Janne Virtanen) tapaukseen, ja se vaeltelee samoissa lohduttomissa tunnelmissa kuin Paha maa, jonka Westerberg niin ikään kirjoitti. Kaikin puolin kunnolliselta kaverilta vaikuttava Veli-Matti on ollut jonkin aikaa kolmen lapsen yksinhuoltajana, sillä hänen puolisonsa Hanna (Susanna Anteroinen) on häipynyt omille teilleen.
Kun Hanna vihdoin palaa, päättyy yhteiselo yksissä tuumin. Kinaa on lähinnä lasten huoltajuudesta.
Veli-Matin ote omasta elämästään kuitenkin höltyy. Hiljainen mies hukuttaa murheensa työhön, mutta alamäki on vasta aluillaan. Jossain vaiheessa pinna palaa pahemman kerran.
Valkoinen kaupunki on pullollaan viitteitä Martin Scorsesen Taksikuski-klassikkoon.
Rautalangasta väännettyjen sanallisten ja kuvallisten viittausten lisäksi elokuvia yhdistävät esimerkiksi päähenkilön kertojamonologi, viehtyminen pornoleffoihin, vieraantuminen muusta maailmasta ja tietysti ammatti.
Louhimies osoittaa jälleen olevansa kipeiden aiheiden taitava tulkki. Pahan maan suuren henkilögallerian rinnalla vähintään yhtä tinkimätön Valkoinen kaupunki vakuuttaa nimenomaan pienimuotoisuudellaan.
Elokuva uppoutuu kompaktiin tarinaan kiitettävällä intensiteetillä.
Jälleen kerran Louhimies näyttää kyntensä oivallisena henkilöohjaajana. Jopa pääosan Janne Virtanen venyy herkkään ja luontevaan suoritukseen. Isän ja lasten kohtaamisissa on latausta. Myös Susanna Anteroinen on vaikuttavan vähäeleinen.
Valkoinen kaupunki on kuvattu tv-kalustolla, mutta rakeisuus ja kylmät sävyt sopivat sen karuun maailmaan mainiosti. Muun muassa Pahan maan ja monia tv-sarjoja kuvannut Rauno Ronkainen on tehnyt muutenkin hyvää jälkeä.
Esimerkiksi Veli-Matin ja Hannan jutustelu vankilassa kuvataan näppärästi heijastusta hyödyntäen. Samoin huojuva käsivara tukee sujuvasti romahtelevia fiiliksiä.
Yhtä lailla Samu Heikkilä ansaitsee maininnan napakasta leikkauksesta.
Elämä potkii päähän helsinkiläistä taksirenkiä Veli-Matti Lehtosta (Janne Virtanen).