"Asuntolainoista ja asuntolainamarkkinoista on Suomessa kirjoitettu lehtien taloussivuilla aivan liikaa", huokaa Nordean varakonsernijohtaja Markku Pohjola, mutta myöntää pankkien itsekin antaneen aivan riittävästi syttöjä keskusteluun.
Matalan korkotason höysteeksi pankit ovat painaneet asuntolainojen marginaalit todella alas. Lisäksi kun asuntolainoja otetaan tyypillisesti jo vuosikymmeniksi, kuukausittaiset hoitokulut muodostuvat kohtuullisiksi, vaikka nuoret aikuiset ottavatkin vastuulleen aiempaa suurempia asuntolainoja.
Asuntolainamarkkinat tuntuvat kiihtyneen vauhtiin, joka ei osoita laantumisen merkkejä. Esimerkiksi viime vuonna asuntoluottojen määrä kasvoi Suomessa 14 prosenttia.
Euroopassa kuten Suomessakaan ei liiemmin investoida, niinpä pankeille on kertynyt tarpeettoman paljon pääomia. Pankeissa on löysää rahaa, mitä ne nyt myyvät asuntolainoina edulliseen hintaan tulojen hankkimiseksi, Pohjola valottaa pankkien tilannetta.
Veturina on kuitenkin nuorten aikuisten tarve hankkia itselleen ensimmäinen oma koti, ja jo kodin hankkineiden halu vaihtaa asuntonsa suurempaan tai kohottaa asumisensa laatutasoa. "Kevyt ja aiempaa asiakaslähtöisempi asuntorahoitus tietysti voitelee rattaat hyvinkin liukkaiksi, mutta emme me ketään voi pakottaa lainaa ottamaan", Pohjola osoittaa vastuunkantajat.
Korkojen nousuun
älykästä varautua
Kuluttajan tarpeet viime kädessä ratkaisevat, mutta kyllä pankit nyt niitä kovin myös jouhevasti täyttävät. Sen verran kevyt pankkien rahatilanne nyt todella on, Pohjola myöntää.
Hänen mukaansa markkinatilanne ei kuitenkaan ole niin löysä, että se saattelisi kuluttajan ongelmien alhoon: "Suomalaiset eivät ole ylivelkaantuneita. Vertailut kaikkiin kehittyneisiin talouksiin osoittavat, että velanottomahdollisuuksia vielä on."
Kokeena pankkilaisena Pohjola kuitenkin tietää, että asiakkailla saattaa sattua ylilyöntejä asuntolainojen mitoituksessa ja että joskus konttoreissakin kontrolli pettää: Väistämätöntä se on.
Aina mahdollisiin ongelmiin hän kehottaa varautumaan ainakin kahdella tapaa: Korkojen nousua hän ei ryhdy ennustamaan, mutta ainakin parin prosenttiyksikön nousuun asuntolainaa nostavan olisi hänestä viisaasta varautua. Lainaa Pohjola ei myöskään sitoisi lyhyisiin markkinakorkoihin ja ainakin osan lainasta hän laittaisi kiinteälle korolle.
"Parempi hallita lainaa, kuin jättää sijaa yllätyksille", hän neuvoo.
Nordea ryhtyy
palkkaamaan väkeä
Vaikka yleisön silmin pankit kilpailevatkin Suomessa kovin ottein, tulokset olivat 2004 paremmat kuin vuotta aikaisemmin. Myös näköalat ovat ihan hyvät, arvioi suurta pohjoismaista Nordeaa Suomessa johtava varakonsernijohtaja Markku Pohjola.
Nordealle on juuri linjattu vuoteen 2007 ulottuva strategia. Vuosikymmenessä vahvaksi pohjoismaiseksi liikepankiksi kehittyneestä Nordeasta on määrä tehdä hyvä eurooppalainen pankki.
Pohjolan mukaan Nordea yllättää kohta Suomessa käynnistämällä näkyvän henkilöstön rekrytointikampanjan. Sinänsä kyse ei ole henkilöstön määrän kasvattamisesta, vaan siitä, että suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja se koskettaa tietysti myös Nodeaa suurena, noin 8 000 ihmistä työllistävänä työnantajana.
Muutamassa vuodessa Nordeaa menettää kahdeksisen sataa osaavaa työntekijää, ja Pohjolan mukaan heidän tilalleen tarvitaan tietysti uusia ammattilaisia: "Ei ehkä aivan samaa määrää, mutta muutamassa vuodessa kuitenkin satoja uusia työntekijöitä", hän mitoittaa Nordean suunnitelmia.
Väkeä muuttanut
Suomeen liian vähän
Markku Pohjola arvioi että yt-neuvottelu-uutisten sijasta työpaikkailmoitukset yleistyvät laajemminkin: Suomessa on aliarvioitu sitä uudistumistarvetta, mitä ikääntyvä väestö väistämättä työmarkkinoilla synnyttää. 1990-luvulta on jäänyt tarpeettomankin sitkeä perinne, että yritysten on vain vähennettävä väkeä ja tuupittava sitä vaikka eläkkeelle.
Hänen mukaansa suunnanmuutos ei tule olemaan Suomessa helppo; "sillä ei ole mitään takeita siitä, että työvoiman tarjonta muodostuisi yritysten tarpeisiin nähden riittäväksi, koska ilmeisestikin olemme aliarvioineet maahanmuuttopolitiikan uudistamistarpeen".