Lou­nais-La­pin hir­vi­ko­la­rit kuriin riis­ta-ai­doil­la

Lounaisen Lapin hirvikolarit harvenevat oleellisesti, kun Tornion ja Kemin välinen moottoritie saa kaivatun hirviaidan. Riista-aidan pystyttäminen kytkeytyy Kemin kohdan moottoritiehen, jonka eteläosaan rakennetaan muutaman kilometrin mittainen aita.

Lounaisen Lapin hirvikolarit harvenevat oleellisesti, kun Tornion ja Kemin välinen moottoritie saa kaivatun hirviaidan. Riista-aidan pystyttäminen kytkeytyy Kemin kohdan moottoritiehen, jonka eteläosaan rakennetaan muutaman kilometrin mittainen aita. Aita on tehokas hirvikolareiden taltuttaja: se on havaittu Simossa, jossa muutama vuosi sitten rakennettujen ohituskaistojen yhteyteen pystytettiin myös hirviaita.

Hirviaita jäi rakentamatta vuosituhannen alussa valmistuneelle vajaan 20 kilometrin moottoritielle, vaikka metsästäjäjärjestöt sekä Tornion ja Kemin kaupungit sitä toivoivat.

Aita korvattiin avarilla näkymillä, mutta siitä huolimatta se on ollut sen jälkeenkin jatkuvasti toivomuslistalla. Lapin tiepiirin suunnittelupäällikön Jorma Leskisen mukaan kyseessä ei ole kuitenkaan erityisen musta väli. "Hirvionnettomuuksia on tapahtunut sen verran kuin odotettiinkin."


Nyt hirviaita tulee
moottoritien varteen monen tekijän summana. Tämän Lapin ensimmäisen moottoritien jatkoksi tuleva Kemin kohdan moottoritie kilpailutettiin otolliseen aikaan, joten sen budjetista saatiin lohkaistua aitarahat. Tällä aidalla varmistetaan myös se, ettei uudelle moottoritien pätkälle tuleva hirviaita siirrä hirvien vaellusta nykyisen moottoritien yli.

Lapin riistapäällikkö Teuvo Eskola on tyytyväinen, että aita tulee, vaikkakin jälkijunassa. "Lapissa ovat muualla hirvikolareiden määrät laskeneet merkittävästikin, mutta lounaiskulmassa ne ovat pysyneet korkeina", Eskola muistuttaa.

Hirviliikenne on keväisin ja syksyisin alueella vilkasta, kun suuret eläimet liikkuvat talvilaitumilta Tervolan tasalta merenrantaan ja syksyn tullen takaisin talvilaitumilleen.

Eskolan mukaan liikkujien määrää ei tiedetä, mutta niitä on satoja, ehkä jopa tuhansia. Kulkupaikoista ja ajoista tulee jatkossa vankempaa tietoa radiohirvien kertomana. Vastikään kahdeksan hirveä sai Tervolassa radiomerkit.

Eskola muistuttaa, että hirvien kannalta perusasetelma on hankala, koska ne tykkäävät oleskella kesäisin jokisuistojen ja merenrannan rehevillä seuduilla. Hirvet, ihmiset ja liikenne ovat siten samoilla alueilla.

"Oulun puolella on nelostiellä paljon aitoja. Niillä on pelastettu monia ihmishenkiä", Eskola muistuttaa. Lapin toistaiseksi ainoa hirviaita Simon ohituskaistojen kohdalla on Leskisen mukaan ratkaisevasti vähentänyt hirvikolareita. "Onneksi ne eivät ole lisääntyneet muualla."

Tällä hetkellä moottoritien hirviaidasta on meneillään esiselvitys, jossa tutkitaan muun muassa turvallisia yli- tai alikulkumahdollisuuksia hirville.

Aitaan käytettävissä oleva raha ei mahdollista kuitenkaan uusien alitusten tai ylitysten rakentamista, joten nyt etsitään muita mahdollisuuksia; muun muassa jokiyhteyksien hyödyntämistä tutkitaan. Suunnittelutyössä hyödynnetään jatkossa metsästäjien asiantuntemusta.

Metsästäjät ovat ehdottaneet hirviaitoja myös Tornionjokivarteen muutamille alueille Pellon ja Ylitornion seuduille. Sinne ei tiepiirillä ole välittömiä aitasuunnitelmia. Eskolan mukaan olisi hyvä, jos aitoja odotellessa saataisiin aluksi ainakin näkymää parannettua metsänomistajien kanssa näillä tieosuuksilla.

Ilmoita asiavirheestä