Ulkomaisten yhtiöiden marssi Suomeen on tuonut tänne useita uusia kaivoksia ja satoja työpaikkoja mutta myös epäkohtia ja kustannuksia. Ongelmat liittyvät muun muassa meluun, pölyyn ja vesistöjen sotkeutumiseen. Ainakin yhtä vakavia vaikeuksia on ollut myös Sotkamon kotimaisessa kaivoksessa.
Ulkomaiselta firmalta tuleva raha lämmittää suomalaista lompakkoa siinä missä kotimaiseltakin tuleva. Ulkomaiset yhtiöt myös käyttävät suomalaisia alihankkijoita. Ulkomaisten yhtiöiden voitot – jos ja kun niitä tulee – valuvat kuitenkin maasta ulos.
Suomen kaivostoiminnan liukuminen pitkälle ulkomaisiin käsiin on synnyttänyt pohdintaa siitä, miten nykyistä suurempi osa maaperämme tuotosta saataisiin jäämään Suomeen. Tähän keskusteluun liittyy ehdotus, jonka mukaan kaivosyhtiölle määrättäisiin uusi louhintavero.
Hallituksessa ajatuksen takana on ainakin ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) Hänen mukaansa louhintaveroa voisi kertyä jopa sata miljoonaa euroa vuodessa.
Ymmärrettävästi kaivosyhtiöt eivät lämpene ajatukselle. Ehdotuksessa onkin kollektiivisen rangaistuksen makua: kun jotkut ovat töppäilleet, pannaan kaikki maksamaan.
Vaikka uuden kaivoslain voimaantulosta ei vielä ole edes vuotta, kannattaa louhintaveron toteuttamismallit ja seurannaisvaikutukset kuitenkin selvittää. Olisi myös oikeudenmukaista, että veron tuotto kohdistettaisiin sinne, missä kaivosten aiheuttamat ongelmat syntyvät.
Vaikka vero tulisikin, keskeistä kaivostoiminnan ikävien seurausten torjunnassa on viranomaisten toiminta. Monia nyt nähtyjä ongelmia ei olisi syntynyt, jos lupa- ja valvontaviranomaiset olisivat hoitaneet työnsä valppaammin.