Tervola Ammattiopisto Lappian Louen toimipisteen navetan nurkilla surisee ruuviväännin. Talonrakentajiksi opiskelevat kemiläinen Markus Saikkonen ja tervolalaiset Leinosen veljekset Tapio ja Mikko kasaavat henkilöstöluukkua biokaasulaitoksen reaktoriosaan. Nuoret miehet ottavat ristimitan ja toteavat, että kehikko kelpaa eteenpäin vietäväksi.
"Tämä on aika hyvä työmaa. Täällä oppii tekemään pohjarakenteita ja tutustuu työmenetelmiin, oppii tarvittavia tietoja ja taitoja", Saikkonen kehuu.
Maanantaista torstaihin Tervolassa kortteeraava tuleva rakennusalan ammattilainen pitää myös työmaan tarjoamasta reissumeiningistä "keskellä ei mitään". "Onhan tämä sopivaa vaihtelua hallimeininkiin. Reaktorin kansi valetaan muuten parin viikon sisällä."
Opetusmaatilan biokaasulaitos nousee suunnittelua myöten Lappian omana työnä. Louen henkilöstö koulutetaan sen käyttäjiksi. Työt aloitettiin viime elokuussa ja jatkuivat läpi kovien pakkasten. Kesälläkään ei pidetä taukoa. Elokuussa lanta alkaa tuottamaan energiaa. Lanta on laitoksen ensimmäinen raaka-aine, sitä lehmät, hevoset, kissat ja koirat tuottavat kymmenisen kuutiota vuorokaudessa.
"Ensimmäisessä vaiheessa siitä otetaan lämpöä ja sähköä", toimialapäällikkö Vilho Palosaari kertoo. Yksikössä on myös biokaasulla kulkeva henkilöauto, jonka toivotaan jatkossa tankkaavan oman tilan polttoainetta. Toiveissa on myös toinen reaktori.
Biokaasulaitos tuottaa energiaa maatilan tarpeisiin, joten se ei ole ratkaisu koko ison yksikön energiahuollolle. Toimipisteessä kun on 12 000 neliötä lämmitettävää ja keramiikkauunit päälle.
"Laitos onkin tutkimus- ja koeyksikkö. Katsomme, miten se pärjää ja tuottaa pohjoisen olosuhteissa", Palosaari selvittää.
Se on myös viljelijöille hyvä tutustumiskohde. "Heidän ei tarvitse tehdä niin paljon virheitä, me teemme ne tavallaan heidän puolestaan. Navetastakin olemme kertoneet, mitä nyt tekisimme toisin", Palosaari valistaa.
Täysautomatisoitu opetusnavetta rakennettiin kahdeksisen vuotta sitten.
Kyseessä on maan pohjoisin biokaasulaitos. Suomessa on kymmenkunta lehmänlannalla toimivaa laitosta ja lisää on tulossa, mutta Suomi on noin 20 vuotta Ruotsin perässä. Venäjälle Murmanskiin suunnitellaan suurta biokaasulaitosta.
Louella teemana on pieni hiilijalanjälki ja kestävä kehitys. Se on Opetushallituksenkin ohjenuora oppilaitoksille. Keskellä maito-Lappia sijaitsevan oppilaitoksen pellot ovat luomussa ja puhdas lähiruoka on päivän sana.
"Lähiruuan arvostus kasvaa", Palosaari sanoo. Oppilaitoksella onkin mietitty maidon erikoistuotteiden jatkojalostusta. Bulkkia ei Palosaaren mukaan kannata tuottaa, mutta erikoistuotteet saattavat vedota vaikkapa matkailijoihin. Esimerkiksi Sveitsissä on pienjalostajia pilvin pimein, mutta Lapissa ei ole kuin jokunen leipäjuuston tekijä ja yksi vuohenmaidon jalostaja.
"Esiselvitys on tehty, nyt asia kypsyy. Nämä ovat aika hitaita juttuja, jotka ottavat aikaa valmistuakseen", Palosaari kertoo.
Erikoistuotteiden jalostaminen sopisi muun muassa syrjässä asuville viljelijöille, ja heille joilla ei ole tilalle jatkajaa. Jalostus ei myöskään vaadi valtavaa tuotantolaitosta: jukurtin tekemiseen riittää työpöydän kokoinen tuotantoyksikkö.