Lotossa his­to­rian suurin potti

Suomalaiset ovat pelanneet jo liki kansallispeliksi muodostunutta lottoa vuodesta 1971 alkaen. Tuolloin suoran lähetyksen valvojina toimivat ylikonstaapelit Fjalar Jarva ja Eino Riikonen ja sihteerinä Ritva Okko.

Vain yksi rasti. Katja Marttila luottaa koneeseen. "Kun on näin suuri potti, niin saatan laittaa jopa neljä riviä. Muuten lottoan aika harvoin."
Vain yksi rasti. Katja Marttila luottaa koneeseen. "Kun on näin suuri potti, niin saatan laittaa jopa neljä riviä. Muuten lottoan aika harvoin."
Kuva: Jarmo Kontiainen

Suomalaiset ovat pelanneet jo liki kansallispeliksi muodostunutta lottoa vuodesta 1971 alkaen. Tuolloin suoran lähetyksen valvojina toimivat ylikonstaapelit Fjalar Jarva ja Eino Riikonen ja sihteerinä Ritva Okko. Tuolloin arvottiin kuusi numeroa ja potissa jaettiin rahaa 340 000 silloista valuuttaa eli markkaa. Ensimmäinen lottovoittaja oli ylivieskalainen Sanni Nielonen, joka aikoi käyttää voittomarkkansa Kalifornian-matkaan.

Ensimmäinen lottomiljonääri löytyi Nivalasta vuonna 1973. Hilkka Pylkkö kuittasi reilun miljoonan verran markkoja rastittuaan oikeat kuusi kuusi numeroa lottokuponkiinsa.



VTT testaa lottopallot


Veikkaus Oy:n tiedottaja Tuula Lehto lottoaa itse epäsäännöllisesti.

"Nämä isommat potit saavat liikkeelle", Lehto myöntää.

Lehto kertoo, että suomalaisten odotetaan pelaavan lottoa vähintään 14 miljoonalla eurolla. Viime viikolla lottoa pelattiin reilulla 12 miljoonalla.

Järjestelmät ja haravat eivät edes jättipottien kynnyksellä syrjäytä peruspelejä.

"Peruspelejä pelataan eniten. Jättipotit saavat sellaisetkin liikkeelle, jotka eivät säännöllisesti pelaa. He kokevat nämä haravat ja järjestelmät hankaliksi", Lehto selittää.

Pelaaminen netissä tuli mahdolliseksi vuonna 1996, mutta vain noin viitisen prosenttia lottoajista käyttää tätä mahdollisuutta. Onnet-pelaamisella on saatu suuriakin voittoja. Kierroksella 32/2003 1,5 miljoonan euron potti meni onnet pelaajalle. Muuten nettipotit ovat pysytelleet muutamissa sadoissa tuhansissa euroissa.

Ykkösestä seiskaan ovat suomalaisten suosikkinumerot vuodesta toiseen, kertoo Lehto. Joka viikko noin 4800 suomalaista lottoaa tämän rivin.

"Jos arvontakone arpoisi seitsemän pienintä numeroa, täysosumalla voittaisi normaalikierroksella noin 215 euroa", Lehto sanoo.

Lottokone on kotimainen. Ensimmäinen kone oli Saksasta ja sen jälkeen koneet on valmistettu Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT). Nykyinen kone on viides.

"Vanhoja koneita on myyty Viroon ja Islantiin", Lehto kertoo.

VTT rakentaa ja testaa koneet ennen käyttöönottoa. Samoin lottopallot käyvät VTT:llä punnituksessa ennen kuin pääsevät arvontapömpeliin pyörimään. Joskus sattuu kuitenkin yllätyksiä, kuten pari vuotta sitten. Lottokone ei lopettanut pyörimistä vaan jatkoi pallojen sylkemistä.

"Onneksi lotto- ja varanumerot kuitenkin saatiin", Lehto muistelee.

Eniten suomalaiset lottoavat Töysässä, missä lottoon meneen 210 euroa per asukas. Hyvänä kakkosena on Suomusjärvi ja kolmantena Pertunmaa.

Sunnuntaina arvottava jättipotti on loton historian suurin. Mitä jos seitsemän oikein tulosta ei löydy vieläkään?

"Sitten ei kyllä tiedetä mitä tehdään. Pottihan kyllä kasvaa, mutta ei enää niin paljon, kuin nyt viime viikosta", Lehto huokaisee.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä