Lotat veivät mallia lahden yli

Oulun kaupunginkirjastossa voi tammikuun ajan tutustua Suomen ja Viron naisten yhteisiin ponnistuksiin maidensa itsenäisyyden puolesta.

Naiskodukaitsen ja Lotta Svärd -järjestön läheisyys paljastui Maria Andersinille (vas.) ja Missu Saloheimolle vasta näyttelyä kootessa. Missu Saloheimo esittelee naiskodukaitselaisten pukua, joka on tehty haurastuneen alkuperäisen mallin mukaan. Esiliina on sen sijaan aito.
Naiskodukaitsen ja Lotta Svärd -järjestön läheisyys paljastui Maria Andersinille (vas.) ja Missu Saloheimolle vasta näyttelyä kootessa. Missu Saloheimo esittelee naiskodukaitselaisten pukua, joka on tehty haurastuneen alkuperäisen mallin mukaan. Esiliina on sen sijaan aito.
Kuva: Pekka Ala-aho

Oulun kaupunginkirjastossa voi tammikuun ajan tutustua Suomen ja Viron naisten yhteisiin ponnistuksiin maidensa itsenäisyyden puolesta.

Virossa perustettiin vuonna 1927 Naiskodukaitse-järjestö, joka syntyi Suomen suojeluskuntia vastaavan Kaitseliit-järjestön naisista. Saman vuosikymmenen alussa perustettu Suomen Lotta Svärd oli tuota ennen antanut lahden toiselle puolen auliisti mallia omasta toiminnastaan ja auttanut jäsenistön koulutuksessa.

Aivan sellaisenaan virolaiset eivät kopioineet lottien toimintaa. Jaostoja oli vähemmän, mutta laulava kansa perusti esimerkiksi kuorojaoston, jota Suomen lotilla ei ollut. Siinä missä Suomen lottien ajatus oli puolustaa kotia, uskontoa ja isänmaata, naiskodukaitselaiset puolustivat vain kotia ja isänmaata.

Kun Neuvostoliitto miehitti Viron 1940, Kaitseliit ja Naiskodukaitse lakkautettiin kuten hieman myöhemmin suomalaiset vastineensa. Naiskodukaitselaisuus saattoi tuolloin merkitä hengen menoa.

Naiskodukaitsen ja sen jäsenten kova kohtalo konkretisoitui siinä, kun nykyiset naiskodukaitselaiset yrittivät löytää näyttelyä varten järjestön alkuperäistä asua.

Kun lehti-ilmoituksilla kuuluttamalla onnistuttiin vihdoin löytämään yksi ainoa säilynyt puku, sen lahjoittajan ehdoton vaatimus oli, että hänen nimeään ei paljasteta.

"Naiskodukaitselaisia lähetettiin Siperiaan ja puvut kätkettiin tai poltettiin kuten kaikki Viron itsenäisyyden aikaan viittaavat esineet. Naiskodukaitsen johtajia teloitettiin", Lotta Svärd -säätiön hallituksen jäsen Missu Saloheimo kertaa.

Toinen merkittävä esine näyttelyssä on Naiskodukaitsen käsin maalattu kahvikuppi vuodelta 1940. On hyvin kuvaavaa, että Suomen Lottamuseolla on laajempi valikoima kahvikalustoa kuin Virossa.

"On hyvin mahdollista että astioita on lähetetty tuolloin, vuonna 1940, tänne turvaan neuvostomiehityksen uhan alta", Lottamuseon amanuenssi Maria Andersin arvelee.

Astioita lienee kertynyt meille myös yhteistyön merkiksi annettuina lahjoina. Niiden hävittämiseen ei meillä ollut yhtä verisiä paineita kuin Virossa.

Näyttelyssä pyörii myös virolaisdokumentaristi Imbi Pajun kokoama filmi naiskodukaitselaisten ja lottien aikalaistodistuksista.

"Suomenlahden sisaret" -näyttely oli ensi kertaa esillä Tallinnan Miehitysmuseossa marraskuussa 2006. Sittemmin näyttely on kiertänyt molempia maita, ja kierroksen jälkeen se on tarkoitus lahjoittaa Naiskodukaitselle Viroon.

Naiskodukaitse, samoin kuin Kaitseliit on uuden itsenäisyyden myötä perustettu uudelleen vapaaehtoisiksi maanpuolustusjärjestöiksi.

Naiskodukaitsen tämän päivän johtohenkilöitä piipahti perjantaina myös Oulussa näyttelyn avajaisissa. Samalla naiset vierailivat osoittamassa kunnioitustaan oululaissyntyisen lottajohtaja Fanni Luukkosen haudalla Iissä.

Lotta Svärd ja Naiskodukaitse -järjestöjen yhteisnäyttely on esillä
Oulun kaupunginkirjaston näyttelytilassa 9.1.-27.1.2008.

Ilmoita asiavirheestä