Lor­vi­ka­tar­ri iski

Eikö maanantaiaamuna oikein nappaa? Olisiko viikonlopun lomakyyti starttaamassa jo hyvissä ajoin perjantaina aamusta? Oliko eilisen pelin jälkeinen 17. tuoppi ehkä sittenkin liikaa, kun nyt päätä kivistää ja silmää painaa?

_
_

Kokonaisen käsikirjan verran ohjeistusta tekosairastamiseen tarjoaa Ellie Bishopin teos The Sick Day Handbook. Moista opusta
paheksumme tietysti suuresti.

Eikö maanantaiaamuna oikein nappaa? Olisiko viikonlopun lomakyyti starttaamassa jo hyvissä ajoin perjantaina aamusta? Oliko eilisen pelin jälkeinen 17. tuoppi ehkä sittenkin liikaa, kun nyt päätä kivistää ja silmää painaa?

Olisiko kaikkien kannalta mukavinta, jos vain et menisikään töihin? Jäisit rauhassa nukkumaan, heräisit kunnolla levänneenä ja virkeänvalmiina tekemään kaikki ne asiat, joita työ tympeästi häiritsee.

Oikein! Olet juuri sairastunut lorvikatarriin eli vilttikuumeeseen - on aika ottaa ommaa lommaa.

Keksitystä sairaudesta on syytä ilmoittaa työpaikalle mieluiten varhain aamulla. Ideana on, että olet reippaana lähdössä töihin, kunnes "harmiksesi" huomaat, että oletkin tänään niin huonossa voinnissa, ettet ehkä pääsekään töihin.

Suunnitelmallinen tekosairastaja pohjustaa potemistaan jo joitain päiviä ennen h-hetkeä. Keskusteluun sujautetut huomautukset sairastelevista siskonpojista tai puolison työpaikalla riehuvasta kulkutaudista muistuvat kuulijoiden mieleen viimeistään kun ilmoitat kotiin jäämisestäsi. Toisten sairauskertomusten painokas kommentointi tyyliin "Sitä on liikkeellä" vahvistaa kuvaa terveydestään huolehtivasta henkilöstä, jolle myös työkavereiden terveys on tärkeää.

Tekosairastajan perussettiin kuuluvat kuume ja oksennustauti: vaikeita todentaa, vuodelepoa vaativia.

Pienelläkin kuumeella on paha kaiku, eikä kukaan halua olla mahdollisen influenssan ja sitä seuraavan sydänlihas- tai aivokalvontulehduksen seuraava uhri, joten kuumeisen kotiin jäämistä kannustetaan yleisesti.

Oksennustauti sen sijaan on jo ajatuksena niin luotaantyöntävä, että vapaalippu on käytännössä taattu.

Hyviä, joskin tiettyä suunnittelua ja harjaannusta vaativia diagnooseja ovat myös:

Migreeni vaatii sairaushistorian, joka tietysti on pitkän tähtäimen huolellisella tekosairastelulla kehitettävissä.

Selkäkipu, tekosairauksien kuningas, suomalaisen tekosairausperimän kansallisaarre, periytyy isältä pojalle.

Kuukautiskivut BINGO! Kukaan ei halua kuulla asiasta enempää.

Kurkkukipu saattaa vaatia ponnistelua äänentuotossa, voi olla vaikea ylläpitää useampaa päivää, ja "paranemisprosessi" saattaa vaatia vaivannäköä.

Korvakipu, tekosairauksien rajatapaus, oikea korvakipu vaatii usein lääkäriressun, joten tästä "paraneminen" saattaa vaatia hämäystaktiikoita.

Kun sairaus on onnistuneesti pohjustettu ja lupalappu poissaoloon saatu, vaatii tekosairaus lähes aidonkaltaista vaalimista ja tietynlaista huolellisuutta. Aivan ääliöksi ei tekosairaana kannata heittäytyä: yleisiltä paikoilta on syytä pysytellä poissa, mahatautisen ei kannata narahtaa Mäkkäristä eikä työkavereiden suosimaan baariinkaan kannata paukata heti sairaspäivän iltana - tyhminkään pomo ei usko sen sorttiseen ihmeparanemiseen.

Muutamia yleisimpiä virheitä tekosairastellessa on syytä välttää: älä esimerkiksi (ainakaan toistuvasti) sairastu viikonlopun molemmin puolin perjantaina tai maanantaina. Tämä saa jossain vaiheessa hälytyskellot soimaan. Sairauden laadusta riippuen huomioi myös sairastamisen - ja paranemisen - vaatima aika. Yhden päivän "kuume" on täysin amatöörimäistä puuhastelua, joka paljastaa vähemmän harjaantuneen omatoimilomailijan armotta.

Ja kukin lähisukulainen voi kuolla vain kerran.

Muutaman vuoden takaisen amerikkalaisen työelämätutkimuksen mukaan 32 prosenttia on ottanut aiheetonta sairauslomaa ainakin kerran vuodessa. Joka kymmenes tunnusti pitäneensä "omaa lomaa" kolmasti tai useammin vuodessa. Rokulipäivien pitäjän on syytä olla varovainen: 27 prosenttia pomoista kertoi irtisanoneensa ainakin yhden työntekijän aiheettomien poissaolojen vuoksi.

Ilmoita asiavirheestä