Tänä syksynä käynnistynyt Lukuleikki-projekti etsii uusia tapoja tuoda kirjat ja lukeminen lähelle lapsia.
Lukukeskuksen organisoima valtakunnallinen projekti levittäytyy talven aikana kahdeksalle pilottipaikkakunnalle: Helsinkiin, Keuruulle, Kuopioon, Ouluun, Pelloon, Ylitorniolle, Turkuun ja Soiniin.
Opetusministeriön, Opetushallituksen ja Taiteen keskustoimikunnan tukema kaksivuotinen hanke toteutetaan yhteistyössä perheiden arkiverkostojen kanssa. Tärkeimpiä kumppaneita ovat neuvolat, päiväkodit ja kirjastot, joiden edustajat miettivät omista lähtökohdistaan käsin, kuinka nostaa kirjallisuus luontevaksi osaksi lapsen elämää.
"Suurimpana tavoitteena on jo olemassa olevien verkostojen toiminnan sujuvoittaminen sekä yhteistyön saaminen systemaattiseksi ja näkyväksi", kertoo Lukuleikin projektipäällikkö Saara Vesikansa.
Kirja luontevaksi
kuin lelu
"Ne, jotka ovat kirjojen kanssa tuttuja, lukevat lapsilleenkin, mutta muiden on vaikea löytää kirjastoon. Perusasiat saattavat perheissä olla hukassa, eikä iltasatu enää ole itsestäänselvyys", sanoo Vesikansa.
"Pikkuisille kyllä lorutellaan ja lauletaan mielellään, mutta joskus tuntuu, että siihen tarvitaan nykyaikana kirjalliset ohjeet, kuten kaikkeen muuhunkin. Tässä tahdomme neuvoa - emme syyllistävästi, vaan innostavasti."
Pilottikokeilulla kerätään tietoa siitä, millaista materiaalia kasvattajat kaipaavat tukeakseen lapsen kielellistä kehitystä. Tämän perusteella vuonna 2004 valmistuvalla vanhemmille suunnatulla ohjevihkolla perheitä halutaan innostaa lukemaan yhdessä. Myös ammattilaisille on suunnitteilla omaa aineistoa.
Ohjemateriaalia tullaan jakamaan neuvolaverkoston kautta, jolloin se tavoittaa käytännössä kaikki suomalaiset lapsiperheet. Haaveena on myös, että laadukkaita lastenkirjoja sisältävä hylly kuuluisi neuvoloiden odotushuoneiden vakiokalustoon siinä missä lelulaatikkokin.
Lukeminen on päiväkodeissa luonteva osa leikintäyteistä arkea. Projektin myötä satutuokioiden merkitystä tahdotaan korostaa entisestään. Usein keinoksi riittävät yksinkertaiset asiat, kuten yhdessä askarreltu lukumassi. Kun nahkaiseen pussukkaan sujautetaan kivi jokaisen luetun kirjan jälkeen, on sen paino parin viikon jälkeen palkitsevaa punnita.
"Jos päivähoitopaikassa luetaan paljon, kantautuu vaikutus koteihinkin", Vesikansa uskoo.
Lukukeskus tahtoo tarjota tilanteita, joissa lukijan ja kirjailijan on mahdollista kohdata. Samaan pyrkii myös Lukuleikki-projekti. Muun muassa päiväkoteihin suuntautuvat kirjailijavierailut tuovat kirjan ja sen tekijän lähelle lasta.
"Vastaanotto on ollut hyvin välitöntä ja innostunutta. Mukaan kutsutut kirjailijat ovat lukeneet tekstejään, jonka jälkeen kirjan tapahtumista ja hahmoista on juteltu yhdessä. Hyvän vierailun jälkeen kirjastojen lainausluvut ovat nousseet lastenkirjojen osalta selvästi", Vesikansa kertoo.
Kirjastot ovat tehneet yhteistyötä lapsiperheiden kanssa jo pitkään, mutta useimmiten kohderyhmän ovat muodostaneet koululaiset. Aikuisille suunnatut vinkit muun muassa siitä, millaisia kuvakirjoja taaperoille ja leikki-ikäisille on tarjolla, ovat herättäneet paljon kiinnostusta.
"Yhteinen lukuhetki on kommunikaatiota. Aikuiset eivät aina tiedosta, että hekin voivat saada hyvästä lastenkirjasta paljon. Klassisin esimerkki tästä ovat varmaankin Muumit, jotka viehättävät iästä riippumatta", sanoo Vesikansa.
Kirjallisuus kasvun välineenä
Taiteen keskustoimikunnan Lastenkulttuurijaoston kirjailijajäsen, lastenkirjailija Leena Laulajainen näkee Lukuleikki-projektin lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteuttamisena käytännössä.
"Kirja kehittää lapsen mielikuvitusta, ajattelua, tunne-elämää, kieltä ja kykyä empatiaan. Mielikuvitus on elämänvoimaa!"
Projektin keskeisenä ajatuksena Laulajainen pitää lapsen ja aikuisen välistä yhteyttä ja läheisyyttä. Satu tukee lasta kasvussa. Aikuista satu puolestaan auttaa uskomaan, että maailmassa on yhä vilpittömyyttä, kauneutta ja mahdollisuus hyvään.
"Kun kaksi ihmistä lukee kirjaa yhdessä, heidän välilleen syntyy aito kosketus. Kirja on kaverina lämpimämpi kuin televisio, video tai mikä tahansa mekaaninen laite."
Lapset tarvitsevat kasvunsa tueksi monenlaista kirjallisuutta. Laulajaisen mukaan hyvä lastenkirja tarjoaa lukijalle samastumismahdollisuuden päähenkilöön; se kasvattaa osoittelematta, ikään kuin rivien välistä.
"Selkokirjat ovat tarpeen erityisryhmille, mutta lastenkirjan kielen tulisi olla elävää ja rikasta. Eikä aina vain arkikieltä! Jokainen ihminen on yksilö ja tämä pitäisi ottaa huomioon myös silloin, kun lapselle valitaan luettavaa."
Aikuisten tulisi jaksaa olla valppaita ja ottaa selvää hyvistä lastenkirjoista, sillä huonojakin on olemassa, sanoo Laulajainen. Tähän Lukuleikki-projekti tarjoaa tukea.
"Vanhemmat, jotka tutustuttavat lapsensa hyviin kirjoihin tekevät palveluksen ja antavat oivat eväät elämään. Kirjalle kuuluu antaa kunnia lapsen kaverina - Jöröjukasta Robinsoniin."
Pellossa Lukuleikki-projekti käynnistyy 2.12. ja Ylitorniolla 10.12., jolloin Maarit Heikkinen Nukun Sanataidekoulusta johdattaa lapset ja vanhemmat loruleikkien maailmaan.