Jos Charles Darwinin olisi vuonna 1859 pitänyt arvata, mihin kaikkeen hänen Lajien synty -teoksensa julkaiseminen johtaa, teemalevy oopperaheavyn genressä ei olisi luonnollisesti tullut hänelle mieleenkään.
Ei se olisi tullut kovin monelle mieleen edes vuonna 2009, kun vietettiin kirjan ilmestymisen 150-vuotisjuhlaa. Nightwish-yhtyeen Tuomas Holopaisen mielessä idea varmaan kuitenkin muhi jo tuolloin, ja maaliskuun lopussa se toteutui.
Yhtyeen tuore Endless forms most beautiful -levy on saanut nimensä kirjan päättävästä ja kenties sen klassisimmasta lauseesta. Näin se menee suomeksi uuden, Pertti Rannan käännöksen mukaan:
”Mitä suuruutta onkaan tässä näkemyksessä, että elämän henki on alun perin puhallettu vain muutamiin tai yhteen ainoaan muotoon, ja planeetan jatkaessa kiertämistä radallaan järkähtämättömän painovoimalain mukaisesti yksinkertaisesta alusta on kehittynyt loputtomasti mitä kauneimpia ja ihmeellisimpiä eliöitä!”
En ole oopperahevin suuri ystävä, eikä Darwinkaan ehkä olisi ymmärtänyt 2000-luvun musiikkia. Nostan kuitenkin hattua Holopaiselle, joka korostaa albumin olevan kunnianosoitus tieteelle. Uskon, että tätä näkemystä myös Darwin olisi arvostanut.
Evoluutio on aihe, jonka sulatteluun kuului luomisuskoisessa maailmassa vuosikymmeniä.
Darwinkin lisäsi Lajien synnyn myöhempiin painoksiin kuuluisaan viimeiseen lauseeseen Luojan elämän henkeä puhaltamaan. Tämän myönnytyksen motiivina arvellaan olleen pyrkimys hieman pehmentää kirjan saamaa kriittistä vastaanottoa.
Evoluutio ei kuitenkaan 2000-luvullakaan ole kaikille relevanttia tiedettä.
Esimerkiksi viimeisimmässä, vuonna 2013 julkaistussa suomalaisten suhdetta tieteeseen luotaavassa tiedebarometrissä väite, jonka mukaan ”ihminen on kehittynyt vuosimiljoonien aikana muista, varhaisemmista eläinlajeista” ei saa yksimielistä hyväksyntää.
42 prosenttia vastaajista on väitteen kanssa samaa mieltä ja 27 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Toisessa vaakakupissa jokseenkin tai täysin eri mieltä on yhteensä 12 prosenttia suomalaisista.
Tätä taustaa vasten Holopaisen idea esitellä evoluutioteoriaa nuorisoon uppoavalla tavalla on mitä kannatettavin, ja tieteen popularisoinnin kannalta Endless forms most beautiful mielenkiintoinen aluevaltaus.
Mediahuomiota nostaa levyllä vieraileva Richard Dawkins, evoluution kansantajuistamisen huippunimi. Rokkitähtien kanssa poseeraava Dawkins nähtiin jo muun muassa The Times -lehdessä.
Omalla tavallaan on osuvaa, että tällainen levy tulee juuri Suomesta, sillä evoluution ja evoluutioekologian tutkimus on meillä maailman huippuluokkaa. Jos tällä alalla jaettaisiin Nobel-palkinto, Suomi olisi vahvoilla.
Tai no, sehän on oikeastaan Suomeen jo tullut, kun Ilkka Hanski sai vuonna 2011 Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian Crafoord-palkinnon, pikku-Nobeliksikin kutsutun.
Teemalevy tieteestä voi olla musiikkimarkkinoiden logiikan vastaista. Jotain suuruutta on kuitenkin tässä näkemyksessä, että evoluutio kelpaa sanoitusten aiheeksi.
Jos Endless forms most beautiful saa innostumaan aiheesta, voin suositella iltalukemiseksi heti kahta levyyn oleellisesti liittyvää kirjaa: toinen on (tietysti) Lajien synty, ja toinen evoluution todisteita analysoiva Richard Dawkinsin Maailman hienoin esitys.