petri.hakkarainen@kaleva.fi
Maapallon luonnonvarojen tuotto ei ole riittänyt meille enää 22 vuoteen. Vuodesta 1986 lähtien ihmiskunta on ottanut luontoäidiltä förskottia yhä rankemmalla kädellä ja yhä aikaisemmin ennen vuoden loppua. Tänä vuonna luonnon rajat tulevat laskennallisesti vastaan tänään.
Tutkimuslaitos Global Footprint Networkin tuottama laskelma muistuttaa, että luonto tuottaa vain tietyn määrän luonnonvaroja ja sitoo vain tietyn määrän jätteitä vuodessa. Jatkuvan kasvun autuuteen opetettu ihmiskunta törsää ruokaa, energiaa ja raaka-aineita nyt jo 40 prosenttia enemmän kuin planeettamme pystyy tuottamaan.
Vaikka esitetty laskelma ei olisikaan ehdoton totuus, pystyy ylikulutuksen vaikutukset näkemään jokainen suomalainenkin. Energian hinta nousee, eikä se ilman uusia ihmekeksintöjä halpene enää koskaan.
Ruokalaskussamme näkyy, että kiinalaiset oppivat länsimaisille tavoille ja tahtovat nyt lautaselleen pihviä ja lasiinsa maitoa. Polkupyöränsäkin ovat nuo uuskuluttajat vaihtaneet autoihin, ja sehän meitä kovin harmittaa.
Kiina elää yli varojensa. Jos maassa saavutetaan Yhdysvaltojen elintaso, Kiina kuluttaa yksinään maapallollisen verran luonnonvaroja vuodessa. Kyllähän tuommoinen meno jotenkin pitäisi suitsia.
Ekologinen jalanjälki on mittari, joka kertoo ihmisen kuluttamisen uusiutuvien luonnonvarojen määrän suhteessa niiden uusiutumiskykyyn sekä ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen määrän suhteessa luonnon kykyyn sitoa niitä.
Eniten törsäävät Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, sitten Yhdysvallat. Kolmosena komeilee vihreän kullan ja tuhansien järvien Suomi. Kiinan sijaluku on 67.
Suomen ekologista isokenkäisyyttä selitetään sillä, että meillä tehdään - ainakin vielä vähän aikaa - sadan miljoonan ihmisen paperit ja teräksetkin 30 miljoonalle. Taidammepa kuitenkin elellä muutenkin aika paksusti, ilman vilua ja nälkää ja mieluummin isomman taulutelkkarin äärellä kuin naapurilla on.
Meille kerrotaan päivittäin ilmastonmuutoksesta, energia- ja ruokavajeesta sekä niistä mahdollisesti seuraavista levottomuuksista ja hallitsemattomista kansainvaelluksista. Kuuntelemme sujuvasti, mutta emme tee muutoksen eteen juuri mitään.
Viisaaksi ihmiseksi nimetyn kaksisjalkaisen uskonto on tänään yksilöllisyys, joka kyllä isommin nuuskimatta haiskahtaa usein itsekkyydeltä. Itsekkyyden sivuoire on jääräpäisyys, krooniseksi muututtuaan hengenvaarallinen tauti.
Koska meri ei vielä tänään loisku yli Kiikelinsillan ja kaupasta saa yhä maailman ääristä rahdattua tuoretta tai ainakin pakastettua tonnikalaa, emme ryhdy ainoan maapallomme pelastustalkoisiin ihan vielä. Talvella voisi vielä pistäytyä Thaimaassa ja huonon kesän sattuessa taas jossain Välimerellä. Eivätköhän ne siellä Kiinassa pian tule järkiinsä.
Maapallo ja sen tuotto eivät kasva, mutta me laskemme tulevaisuutemme kestämättömän yhtälön varaan: samaa kakkua on jakamassa yhä useampia ottajia, joista yhä useampi haluaa itselleen isomman palan.
Tuollainen totuus on niin tympeää pohdittavaa, että vatsakatarrinhan siitä saa. Sen hoito voi rasittaa terveydenhuoltojärjestelmäämme ja aiheuttaa veronnostopaineita.
Joten eiköhän lopeteta ja siirrytä olennaiseen. Big Brotherissa voi näkyä tänäänkin tissi ja Idols tarjoaa taas pian mahdollisuuden mieltä elähdyttävään myötähäpeään.