On taas se aika vuodesta, kun kotisohvilla ja kuppiloissa ollaan perimmmäisten kysymysten äärellä. Kysymykset ovat yksinkertaisuudessaan selkeitä ja vastaus löytyy parilta miljoonalta suomalaiselta.
"Miksi tuo pelaaja valittiin MM-joukkueeseen, vaikka se toinen olisi ollut paljon parempi", kysymys ja vastaus paketoidaan.
Leijonajoukkueen päävalmentaja Raimo Summanen naurahtaa. Päävalmentajan mielestä häntä parempia valmentajia saisi olla Suomessa muutama mokoma lisää.
"Niitä pitäisi olla viisi miljoonaa", Summanen hörähtää.
Summasella ja A-maajoukkueen johtoryhmällä on kuitenkin valta. He valitsevat MM-joukkueen ja luotsaavat sen läpi pari viikkoa kestävän kisarupeaman.
Oikean koostumuksen hakeminen näyttää ulospäin palapelin kokoamiselta - palanen tuohon, toinen tähän.
Summanen ei ole näe asiaa samalla tavalla.
"Mieluummin tämä prosessi on kuin vyyhti, jossa osat ovat elastisesti kiinni toisissaan, ja joka virtaa koko joukkueen läpi."
Päävalmentaja haluaa painottaa jankkaamiseen asti, että kisapelaajia ja rannalle jääneitä ei voi jakaa onnistujiin ja epäonnistujiin. Kaikki tyrkyllä olleetkin kuuluvat suomalaiseen pelaajaeliittiin. Summasen mielestä Leijonamaajoukkueen käsitettä pitäisi laajentaa.
"Näkisin, että valitut pelaajat vain olevat ikäänkuin työvuorossa. Meillä on kaikkiaan 45-50 laatupelaajaa, joista vain osa pääsee kisoihin. Yhteistyökyky lyhyessä ajassa ja päivän kunto ovat ratkaisevat tekijät. Keväällä osa pelaajista on esimerkiksi piipussa."
MM-joukkue hitsataan yhteen nopealla liitoksella. Sen takia Summanen puhuu pelaajien kohdalla pelkästään vahvuuksista. Hyvässä joukkueessa kunkin pelaajan vahvuudet yhdistyvät oikealla tavalla.
"Jos joukkue pelaa joukkueena, meillä on mahdollisuus pärjätä", päävalmentaja kiteyttää.
Kaikki heijastuu
A-maajoukkueeseen
Summasen mukana Suomi on astunut uuteen aikakauteen, aikaan jälkeen Lindströmin ja Aravirran. Leijonien johtoryhmä on sekoitus uutta ja vanhaa, mutta suuren yleisön silmissä koko paletti henkilöityy yhteen mieheen - Raimo Summaseen.
Jääkiekkoon - ja ennen kaikkea suomalaiseen jääkiekkoon - intohimoisesti suhtautuva Summanen veti kesällä toimeen astuessaan henkisen lipun salkoon.
Summanen on nyt suomalaisen kiekon paraatipaikalla, vastuullisessa roolissa.
"Pitkällä aikavälillä kaikki näkyy ja heijastuu A-maajoukkueessa. Organisaation linjaukset, juniorivalmennus, yhteiskunnan suhde jääkiekkoon, SM-liiga - kaikki", hän sanoo.
Punainen lanka
yltää kauas
MM-joukkueessa on otettava pelillisten asioiden lisäksi huomioon kaukalon ulkopuoliset asiat. Summanen ei voi, eikä hänen kannata tehdä kaikkea mahdollista itse. Sitä varten Leijonilla on johtoryhmä.
Valmentajan ei tarvitse ryhtyä kaikkien alojen erikoisasiantuntijaksi.
"Kun tiesimme, että Pasi Nurmisella on vammoja, lääkäri keskusteli hänen kanssaan. Tuomo Ruudun tapaus puolestaan ratkaistiin liittotasolla. Luotamme asiantuntijoiden apuun."
Päävalmentajan on yhtä aikaa elettävä kiihkeästi nykyistä hetkeä ja katsottava samalla pitkälle tulevaisuuteen. Kevään MM-kisojen jälkeen kellot siirretään nopeasti maailmancupin aikaan ja vajaan kahden vuoden päässä siintää jo Torinon olympialaiset.
"Pääpaino on tässä hetkessä, mutta punainen lanka yltää kauemmas. World cup pelataan Pohjois-Amerikan ehdoilla, mutta olympiakisoihin kaikki joukkueet lähtevät samalta viivalta. Silloin ei ole mitään teennäisiä aikarajojen ylityksiä tai kymmenen päivän leirityksiä", Summanen huomauttaa.
Niin mieluusti kuin kiekkokannattajat jo pohtivat Suomen menestymistä MM-jäällä, pitää Summanen päänsä kylmänä ja jäänsä hatussa.
Tottahan toki päävalmentaja tietää, mikä ottelu on merkitty pelattavaksi toukokuun 9. päivänä, mutta sen jatkuva pohtiminen ei tuo tekemiseen lisäarvoa.
"Vaihtoehdot on käyty läpi 9. toukokuuta asti, mutta nyt tärkeintä on elää tässä hetkessä. Lopputulosta on hyvä pohtia kisojen jälkeen."
Summanen oli pelaajana mukana Suomen kultajoukkueessa 1995. Nykyinen päävalmentaja näki muiden tavoin, kuinka maailmanmestaruus pani Suomen sekaisin.
"Se on jännä piirre, että välillä urheilu on osa yhteiskuntaa ja joskus taas erillinen saareke. Toisinaan urheilulla yritetetään selittää kaikki, ohitetaan esimerkiksi kodin ja koulun merkitys. Urheilu on vain urheilua, perhana. Jos ihmisellä on hätä, niin urheilu on pieni osa elämää."
Ihminen nimeltä
Raimo Summanen
Summanen eli pelaajana raivoisan liikkeensä avulla. Kymmenen vuotta sitten tuskin kovinkaan moni näki Summasta tulevaisuuden päävalmentajana - tai valmentajana ylipäätään.
Ongelman ydin oli, että ihmiset tunsivat vain pelaaja-Summasen, eivät ihmistä. Nyt ihmiset tuntevat valmentaja-Summasen ja luulevat, että Raimo Summanen on yksi yhteen sama henkilö.
"Sille ei voi mitään. Ne, jotka ovat sisäpuolella, tietävät millainen ihminen olen."
Summanen on vetänyt itse rajansa. Pakollinen julkisuus on hoidettava, mutta miestä ei ole näkynyt napakymppitonneissa tai kylpyhuoneensa kaakelointia esittelemässä.
"Tottakai haluan säilyttää yksityisyyden, vaikka se ei ole helppoa. Välillä minun on pakko olla puhuva pää. Koska laji tarvitsee julkisuutensa, niin hoidan oman osani. Ilman mediaa tämäkin laji olisi ihan rusina", Summanen muistuttaa.
Summanen on edennyt valmentajaurallaan nopeasti Suomen huipulle. Tiedonjano on yhdistynyt tekemisen meininkiin sopivassa suhteessa. Kiekkovalmentaja voisi silti olla ihan tavallinen Raimo Summanen, innokas mies jollain muulla alalla.
"Olen aina ollut utelias ja haluni oppia on ollut voimakas. Näkisin kuitenkin, että kaikessa on kysymys hirveästä sattumasta. Kyllä tämä lähtee ihan sieltä lapsuuden pihapiiristä ja koulukavereista asti."