Suomen kolmas ydinvoimayhtiö Fennovoima Oy pysyy vielä tiukasti kolmen sijoitusvaihtoehdon takana, jos se saa aikanaan rakentamisluvan uudelle ydinvoimalalleen. Fennovoiman paikkakunnat ovat Simo, Pyhäjoki ja Ruotsinpyhtää eli talousalueittain Kemi-Tornio, Raahen seutu ja Loviisan seutu.
"Tämä on historiallinen päivä Fennovoimalle. Me edustamme suuria sähkönkäyttäjiä Rovaniemeltä Tammisaareen. Nyt on menossa strateginen hanke, jossa me tavoittelemme omistajillemme omakustannushintaista sähköä", perusteli Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja, Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen hanketta.
Hän muistuttaa, että Tornion terästehdas on Suomen suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä.
Fennovoiman toimitusjohtajan Tapio Saarenpään mukaan uusi yhtiö tyydyttäisi Suomen kasvavan sähköntarpeen ja teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn. Se toisi uutena yhtiönä sähkömarkkinoille lisää kilpailua ja pitäisi myös kotitalouksien sähkölaskut kurissa.
Jo kaksi hakemusta
Rantanen ja Saarenpää eivät aseta Fennovoiman valitsemia kolmea paikkakuntaa paremmuusjärjestykseen. "Meillä on kolme hyvää paikkakuntaa. Jos valitsisimme Pohjois-Suomen, olisi ydinvoiman tuotanto myös maantieteellisesti hajautettua", painottaa Saarenpää.
Ydinenergialain mukaan hallituksella ja eduskunnalla on täysi poliittinen harkintavalta joko hyväksyä tai hylätä ydinvoimalahakemus. Valtioneuvosto voi periaatepäätöksessään valita myös voimalan sijoituspaikkakunnan eri vaihtoehdoista, mutta ei ole koskaan tähän mennessä tehnyt sitä.
Tällä hetkellä Teollisuuden Voima Oy (TVO) rakentaa Eurajoen Olkiluotoon kolmatta ydinvoimalayksikköä. Viime keväänä se jätti periaatepäätöshakemuksen uudesta ydinvoimalasta eli neljännestä reaktorista Olkiluodon yhteyteen.
Kolmas ydinvoiman tuottaja on valtioenemmistöinen Fortum, mutta se ei ole ainakaan toistaiseksi jättänyt hakemusta omasta ydinvoimalastaan. Sillä on nyt kaksi ydinreaktoria Loviisassa. Fortum on myös Teollisuuden Voiman yksi omistaja.
Rantanen ei halua arvioida, mahtuisiko Suomeen kolme uutta ydinvoimala. "Me olemme oman hankkeemme puolestapuhuja, ja Fennovoima hanke täyttää ydinvoimalan osaamis- ja resurssikriteerit."
Fennovoiman suunnitelmien mukaan sen laitos alkaisi tuottaa sähköä vuoteen 2020 mennessä.
Kaikilla kolmella vaihtoehtoisella sijoituspaikkakunnalla on ydinvoimaan myös kriittisesti suhtautuvia ihmisiä. "Osa ihmisistä on huolissaan ja osa erittäin innostuneita. Emme kilpailuta kuntia hankkeessa. Jos jotain kilpailutamme, niin laitetoimittajia", vakuuttaa Saarenpää.
Fennovoima laskee, että ydinvoimala antaa sijaintikunnalleen 140-180 miljoonan euron kiinteistöverotulot elinkaarensa aikana. Kunnallisverotuloja alueen kunnille on luvassa 160-200 miljoonaa. Hankkeen työllistävä vaikutus on 36 000 henkilötyövuotta. Ydinvoimalan rakentamiskustannukset ovat 3-4 miljardia.
Päätös vuoden päästä
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan tavoite on se, että hallitus voisi antaa esityksen lisäydinvoimasta ensi vuoden keväällä. Näin eduskunta ehtisi ratkaista asian 2009 kevätistuntokaudella. Pekkarisen mielestä aikataulu olisi hyvä senkin vuoksi, ettei ratkaisu jää vuoden 2011 eduskuntavaalien jalkoihin.
Pekkarinen hoputti keskiviikkona Tampereella Fortumilta tietoa siitä, tuleeko siltä ylipäätään hakemus vai ei. Hän muistutti, että alun perin viime vuoden loppuun asetetusta aikarajasta on jo lipsuttu. Tarkoituksena on käsitellä kaikki hakemukset samanaikaisesti.
Kaikkea kolme uutta ydinvoimalaa ei Pekkarisen mukaan Suomeen rakenneta. Muuten Pekkarinen ei ottanut kantaa voimaloiden määrään. Epäsuorasti hän liputti yhden lisävoimalan puolesta. Se tarvitaan hänen mukaansa, jos hiilen tuotanto ajetaan alas, Venäjän tuonti korvataan kotimaisella energialla ja vastataan sähkön kulutuksen kasvuun.