Kansainvälisten ISAF-joukkojen sotaretki Afganistanissa on jatkunut kohta jo yhdeksän vuotta.
Loppua saati voittoa ei ole näköpiirissä. Neuvostoliitto kesti Afganistanissa kymmenen vuotta ennen kuin perääntyi häntä koipien välissä. Yhdysvalloille sotaretki on jo nyt sen historian pisin.
ISAF-joukkojen miestappiot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Kesäkuun tappiolukemat nousivat korkeammiksi kuin yhtenäkään yksittäisenä kuukautena. Jos sama tappotahti jatkuu, tänä vuonna liittoutuman miestappiot nousevat rutkasti vuodesta 2009, joka oli siihenastisista vuosista verisin.
Lisäksi ISAF-joukot alkavat harveta. Hollanti vetää joukkonsa kotiin syksyllä, Kanada aikoo kotiuttaa omansa vuoden 2011 loppuun mennessä. Uusi pääministeri David Cameron sanoi keskiviikkona, että Britannia voi aloittaa joukkojensa poisvedon ensi vuonna.
Presidentti Barack Obama ilmoitti jo viime joulukuussa, että Yhdysvallat ensin lähettää lisää joukkoja ja alkaa vähentää niitä kesällä 2011.
Ei olekaan ihme, että yli 70 valtion edustajien tällä viikolla Kabulissa pitämästä Afganistan-kokouksesta huokui virallisen optimismin läpi alistunut tunnelma.
Osallistujat välttivät sitomasta omien joukkojensa kotiinlähtöä presidentti Hamid Karzain aikatauluun, jonka mukaan Afganistanin ase- ja poliisivoimat ottaisivat vastuun turvallisuustilanteesta vuoteen 2014 mennessä. Karzaille tarjottiin lähinnä lämmintä kättä vain tukemalla hänen tavoitettaan.
ISAF-maat koplasivat aiemmin joukkojensa kotiutuksen siihen, miten Karzain hallitus saa vakiinnutetuksi tilannetta. Sitä mukaa kuin sota on kiihtynyt ja miestappiot paisuneet, on alettu yhä enemmän puhua täsmällisistä takarajoista.
Näin yritetään luoda painetta sille, että Afganistan saisi lopulta itsekin jotakin aikaan. Lisäksi takarajoilla yritetään rauhoittaa kotirintamia, jotka suhtautuvat sotaretkeen yhä penseämmin.
ISAF-joukkojen loppusota Afganistanissa seisoo tai kaatuu sen mukana, mitä Yhdysvallat tekee. Obama on joutunut Afganistaninkin takia sisäpoliittisesti hyvin ahtaalle, ja edessä on kongressin välivaalit marraskuussa.
Obaman suurimmat tukijat Afganistan-politiikassa löytyvät poliittisten vastustajien eli republikaanien leiristä kun taas demokraattirivit ovat hajallaan kuin varpusparvi.
Suomella on Afganistanissa enimmillään 195 sotilasta ensi vuoden alussa. Keväällä päätettiin, että Suomen jatko-osallistumista ISAF-operaatioon arvioidaan ensi vuoden loppupuolella.
Vaikka suomalaiset eivät ole pahimmissa paikoissa, arviointia pitäisi aikaistaa, koska tilanne on vain heikentynyt ja koska monet ISAF-maat kaivelevat selvästi jo lähtökuoppia. Uusharkintaa ei ole tarvinnut tehdä, koska suomalaisia ei ole onneksi palannut vielä kotiin sinkkiarkuissa.
Suomessa jaksettiin aiemmin kinastella siitä, ollaanko mukana sodassa vai onko kysymyksessä vain sodanomainen tilanne. Onneksi tämä saivartelu on loppunut omaan mahdottomuuteensa.