"Kenen nimessä voisimme viedä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuden päättää asioistaan itse?" Kaivoskorkeakoulun professorin, sosiologi Michel Callonin esittämä kysymys on keskeisellä sijalla Ranskan uudessa ydinjätedoktriinissa.
Se perustuu käsitteeseen teknisten ratkaisujen "peruutettavuudesta", mutta myös poliittisiin valintoihin. Ranskan ydinjätevirasto Andra järjesti äskettäin Nancyssa aihetta käsittelevän kokouksen, ennen vuonna 2010 pidettäväksi suunniteltua kansainvälistä konferenssia.
"Käytetyn ydinpolttoaineen varastot maailmassa nousevat 250 000 tonniin", muistuttaa Ranskan atomienergiakomissariaatin edustaja Bernard Boullis. Vaikka kaikki ydinvoimalat suljettaisiin huomispäivänä, ongelma jäisi edelleen jäljelle. Ranskassa sähköyhtiö EDF:n reaktoreista puretaan joka vuosi 1 150 tonnia säteilevää polttoainetta, josta 850 tonnia on uudelleenkäsiteltyä.
Säteilyä jopa
miljoonia vuosia
Loppujätteet muodostavat vain pienen määrän: Ranskassa hiukan alle 50 000 tonnia, jotka on väliaikaisesti sijoitettu jälleenkäsittelylaitoksiin La Hagueen ja Marcouleen. Mutta näihin jätevarastoihin keskittyy yli 99 prosenttia kaikista radioaktiivisista jätteistä. Osa niistä on erittäin radioaktiivisia. Ja kaikki ovat pitkäikäisiä: tuhansia, jopa miljoonia vuosia.
Kyseisten erittäin haitallisten aineiden varastoinnissa on maailmanlaajuisesti nähty vaihtoehdoksi niiden sijoittaminen syvälle geologisiin muodostelmiin, joissa ne säilytettäisiin useita satojatuhansia vuosia. Ratkaisun kehittämiseksi Andra on porannut Buren kuntaan Andra-laboratorionsa 490 metrin syvyyteen.
"Kyse on tutkimuslaitoksesta, josta ei tehdä tulevaisuudessa varastoa", tarkentaa Andran pääjohtaja Marie-Claude Dupuis. Tuo varasto on määrä sijoittaa Buren ympäristöön 30 neliökilometrin alueelle, jonne louhittaisiin 15 neliökilometrin verran maanalaisia käytäviä ja tunneleita.
Ainakin siinä tapauksessa, että parlamentti ja hallitus näyttävät vihreää valoa. Julkista keskustelua odotetaan vuonna 2013, ennen tutkimuksia ja rakennusluvan hakua vuonna 2015, niin että laitos saataisiin mahdollisesti käyttöön 2025.
Paikalliset
vastustavat
Mikään ei ole varmaa. Huolimatta siitä, että laitos toisi mukanaan 700-1 000 työpaikkaa, paikalliset asukkaat Buressa vastustavat hanketta voimakkaasti. Yli 50 000 äänestäjää alueen kahdesta departementista on vaatinut paikallista kansanäänestystä. Kun osa väestöstä vastustaa hanketta jatkuvasti, ja kun lisäksi tiedetään, että radioaktiivisten jätteiden loppusijoituksesta täytyy vielä hankkia lisää tietoa, parlamentti kirjasi kesäkuussa 2006 lakiin vaatimuksen päätösten peruutettavuudesta.
"Tämä periaate on ratkaisevan tärkeä, jotta voimme antaa kansalaisille paremmat takeet, mutta myös voidaksemme antaa tieteelle mahdollisuuden tarjota tulevaisuudessa uusia vaihtoehtoja", perustelee parlamentin tieteen ja teknologian ratkaisuEPAjen arviointineuvoston puheenjohtaja Claude Birraux.
©(2009) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate