Lop­pu­ru­tis­tus di­gi­ai­kaan alkaa

Kaapelitalouksissa digiaikaan siirtymiseen annettua armonaikaa on jäljellä noin kuukausi. Yli 200 000 kaapelitaloutta on edelleen ilman digisovitinta.

Kodin Ykkösen myyjä Timo Pentti neuvoo digiboksin ostajaa valitsemaan scart-piuhan tarkkaan. Pentin mukaan halvimmissa piuhoissa ei ole kunnon häiriösuojausta, mikä saattaa heikentää kuvan laatua.
Kodin Ykkösen myyjä Timo Pentti neuvoo digiboksin ostajaa valitsemaan scart-piuhan tarkkaan. Pentin mukaan halvimmissa piuhoissa ei ole kunnon häiriösuojausta, mikä saattaa heikentää kuvan laatua.
Kuva: Jukka Leinonen

Kaapelitalouksissa digiaikaan siirtymiseen annettua armonaikaa on jäljellä noin kuukausi. Ilman digisovitinta ohjelmavirta vaihtuu lumisateeksi, kun paikalliset kaapeliyhtiöt lopettavat digitaalisen signaalin muuntamisen analogiseksi karkauspäivänä eli 29.päivänä helmikuuta.

Finnpanelin tammikuun alussa tekemän tutkimuksen mukaan kaapeliverkkoon liitetyistä talouksista 78 prosenttia pystyy seuraamaan digitaalisia tv-lähetyksiä. Yli 200 000 kaapelitaloutta on siis edelleen ilman digisovitinta.

"Moni jättää laitteen hankinnan viime tippaan. Samalla tavalla kävi viime elokuussa, kun analogiset lähetykset lopetettiin antennitalouksiin. Tosin tällä kertaa ostajia on varmaankin hieman vähemmän", toteaa Tanja Kylmänen Oulun Kodin Ykkösestä.



Vastarintaa odotettavissa


Kylmäsen mukaan digiboksikauppa lisääntyi jo joulun alla. Nyt kysyntä kiihtyy sitä voimakkaammaksi, mitä vähemmäksi hiekka tiimalasissa valuu.

Viihdeosaston esimiehenä toimiva Kylmänen kertoo, että myös tavarantoimittajat ovat varautuneet hyvin ostoryntäykseen ja myytävää pitäisi riittää viime tipassa liikkeellä oleville.

Ostoryntäyksen lisäksi analogisten lähetysten loppuminen on aiheuttanut joukkopaon: viime vuonna irtisanottiin noin 50 000 televisiolupaa. Viestintäviraston tv-maksuhallinnon johtaja Anssi Laakso uskoo, että laskusuunta jatkuu kuluvana vuonnakin, tosin lievempänä.



Neuvontapalveluita tarjolla


Liikenne- ja viestintäministeriön digiprojektia vetävä Tauno Äijälä arvioi kriittisen joukon olevan pienempi kaapeli- kuin antennitalouksissa. Äijälän mukaan vastarinta voi toisaalta olla äänekkäämpää kuin viime syksynä.

"Kaapelitalouksille on ollut useita kanavia tarjolla jo ennen digiaikaan siirtymistä. Tämän vuoksi kaapelitelevisiota katsovat eivät välttämättä koe saavansa lisäarvoa uudesta tekniikasta", Äijälä perustelee näkemystään.

"Toisaalta olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta digiaikaan jo siirtyneiltä kaapelitalouksista esimerkiksi Yle Teema -kanavasta, jota ei näe ilman digisovitinta", hän lisää.

Yli kymmenen vuotta sitten aloitettu kansallinen digiprojekti alkaa olla loppusuoralla. Monien kansalaisten mielestä asioita olisi voinut tehdä toisinkin projektin edetessä. Tätä mieltä on myös Äijälä.

"Antennipuolelle olisi pitänyt rakentaa testausjärjestelmä, jolla olisi voitu tarkistaa digisovittimen toimivuus. Myös alueellinen neuvontajärjestelmä olisi pitänyt saada rakennettua huomattavasti aikaisemmin. Ennen vanhaa Yleisradiolla oli radioasemilla työntekijöitä, jotka tunsivat tarkkaan pienimmätkin kylät ja niiden olosuhteet", Äijälä toteaa.



Maksutonta asennusapua


Digitaaliset lähetykset ovat aiheuttaneet päänvaivaa monessa kodissa, eikä digi-tv:n lastentaudeista ole päästy kokonaan eroon vieläkään. Ikävin ongelmista kuitenkin lienee se, että laitteen asentaminen ei onnistu.

Maksutonta asennusapua tarjoavat muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Suomen Lions -liiton ja Helsinki Mission kanssa. Vapaaehtoiset asentajat tulevat asentamaan asiakkaan etukäteen hankkiman digisovittimen. Pääpaino on kaupunkien kerrostaloissa yksinään asuvien vanhusten auttamisessa.

Lions-liitto tarjoaa asennusapua valtakunnallisesti 18.2.-7.3.
Apua tarvitsevat voivat soittaa
palvelunumeroon (09) 251 04 400, maanantaista perjantaihin
kello 9-12.

Ilmoita asiavirheestä