Journalistin ammatin etuihin kuuluu sekin, että aina silloin tällöin pääsee kuuntelemaan hyvin valmisteltua puhetta, jonka pitää joku aikamme merkittävistä poliittisista tai teollisuusjohtajista.
Pariisin autonäyttelyn alla Mercedes-Benz juhlisti alkavaa auton 125-vuotisjuhlaa tilaisuudella, jossa yhtiön ykkösmies, tohtori Dieter Zetsche valotti auton menneisyyttä ja toi esiin lähitulevaisuuden kehityslinjoja.
Zetschen mielestä juuri Pariisi on oiva paikka puhua autoilun lähiaikojen vallankumouksesta. Hän ottikin lähtökohdiksi vallankumouksen termit, vapauden ja tasa-arvon. Veljeyden hän korvasi termillä e-mobilité, joka suomeksi voidaan kääntää muotoon s-liikkuvuus, jossa s tarkoittaa sähköä.
Zetsche lähti liikkeelle vapaudesta. Hän huomautti, että auton mahdollistama sosiaalinen kehitys tarjoaa ihmisille paljon muutakin kuin mukavan tavan liikkua paikasta A paikkaan B. Auto antaa vapauden mennä minne haluat, milloin haluat ja kenen kanssa haluat.
"Daimlerin ja Benzin keksiessä automobiilin tavallinen eurooppalainen matkusti noin 20 kilometriä vuodessa. Tänään jokainen pystyy liikkumaan saman matkan päivässä. Eikä kyse ole pelkästä hupiajelusta.
Voit vain kysyä itseltäsi, mitä työtä tekisit tänään, jos työpaikkasi pitäisi löytyä kävelyetäisyyden päässä syntymäpaikastasi? Voisit tietysti käyttää myös junaa, mutta useiden ihmisten elämäntyyli on aivan liian monimuotoista, jotta se aina sopeutuisi julkisen liikenteen aikatauluihin.
Autolla ajamisessa on kyse itsenäisyydestä ja itsemääräämisestä. Siksi nuoret haluavat saada ajokorttinsa mahdollisimman pian ja siksi seniorikansalaiset vihaavat ajatusta siitä luopumisesta.
Ja autolla on toki taloudellinen aspekti. Autoa on usein sanottu kapitalismiksi pyörillä, ja totta on, että autoteollisuus tuottaa enemmän kuin 370 biljoonaa veroeuroa yksin Euroopassa joka vuosi. Ja yli 12 miljoonan eurooppalaisen perheen toimeentulo tulee suoraan tai epäsuorasti autoteollisuudesta.
Auto myös voitelee muuta talouselämää. Ranskassa on laskettu, että jokainen uusi kilometri valtatietä luo neljä uutta työpaikkaa.
Ymmärrettävästi ihmiset uusilla kasvavilla markkinoilla vaativat tasa-arvoa, joka heille merkitsee yhtäläistä oikeutta auton takaamaan liikkuvuuteen.
Mutta mitä lähemmäksi nämä maat pääsevät tätä yhtäläistä oikeutta autoistumiseen, sitä enemmän huomaamme autoilun huonot puolet: öljyn loppumisuhan, ruuhkat ja päästöt.
Kukaan ei voi tai edes halua kiistää tätä oikeutta, mutta esimerkiksi WWF on laskenut, että jos kehitysmaat omistaisivat yhtä paljon autoja kuin me, tarvitsisimme kaksi maapalloa.
Tuollaiset tilastolliset näkemykset ovat hieman kyseenalaisia, koska teknologiaa koko ajan parannetaan, mutta silti meillä on käsissämme paradoksi. 125 vuotta auton keksimisen jälkeen emme ole keksimässä autoa uudelleen siksi, että se olisi menettänyt viehätyksensä, vaan koska sen suosio koko ajan kasvaa.
Tästä pääsemme autoilun tulevaan, sähköautojen vallankumoukseen. Saudi Arabian entinen öljyministeri, sheikki Zaki Amani sanoi kerran: "Kivikausi ei loppunut kivien loppumiseen ja öljykausi loppuu kauan ennen kuin öljy maailmasta loppuu."
Sheikki oli oikeassa, sähköinen liikkuminen valloittaa maan, mutta muutokset teollisuudessa eivät tapahdu yhdessä yössä.
Mikä sitten on yhteenveto 125 vuodesta autoja? Autoa ei keksitty, jotta se muuttaisi maailmaa, mutta koska se teki niin hyvin sen, mitä varten se keksittiin -paransi ihmisten liikkuvuutta ja vetosi myös heidän tunteisiinsa - se lopulta muutti maailmaa.
Kaiken todennäköisyyden mukaan se tekee sitä myös seuraavat 125 vuotta.
Nyt alkuun saatu vallankumous on rauhallinen mutta sen vaikutukset ovat syvälliset", Zetsche kiteytti näkemyksensä.