Turun tuomiokirkosta muutaman sadan metrin päässä sijaitsee arkkipiispan suuri virka-asunto, joka sekin kuuluu Euroopan tulevan kulttuuripääkaupungin helmiin. Åbo Underrättelser -lehden lukijat äänestivät sen viime kesänä Turun kauneimmaksi rakennukseksi. Upea edustusasunto kerrassaan!
Ei mennyt ihan oikeassa sävyssä, ei ainakaan talon haltijan, arkkipiispa Jukka Paarman mielestä.
"Tämä on minun kotini", hän painottaa. Ei siis vain edustustila.
Kahvipöytääkään ei ole kattanut kansliahenkilökunta vaan arkkipiispan Pirjo-puoliso.
Paarma vihittiin arkkipiispan virkaan syksyllä 1998. Virkakautensa alkuvaiheessa hän oudoksui tapaa, jolla hänen tai muiden piispojen puheista tehtiin uutisia. Pitkistä kirkon uskoa ja hengellisiä kysymyksiä käsittelevistä puheista poimittiin irti se ainoa yhteiskunnallisia kysymyksiä koskeva virke ja tehtiin otsikot siitä. Paarma pelkäsi, että syntyy kuva, jonka mukaan kirkon edustajat olisivat kiinnostuneita vain yhteiskunnan kysymyksistä.
Edelleenkin Paarma sanoo puheidensa painottuvan joskus väärin. Näin kävi silloin, kun hänelle soitettiin ja pyydettiin iltapäivälehteen kommenttia UPM:n Voikkaan-tehtaan jättimäisistä irtisanomisista. Paarma kertoo sanoneensa neutraalisti, että globaalissa taloudessa joudutaan tekemään ankaria päätöksiä ja että se voi olla yrityksen elinehto.
"Voikkaasta sanoin, että kun ilmoitetaan näin suuresta irtisanomisesta, niin olikohan se yhteiskuntavastuun kannalta oikein ja hyvin hoidettu. Lehti otsikoi, että 'Paarma arvostelee jyrkästi UPM:n irtisanomisia'."
"Viestini vääristyi", hän harmittelee. "Siis jos minä jotakin asiaa mietiskelen, siitä voi syntyä otsikko, että 'Paarma jyrähti'."
Kirkossaarkkipiispaan kohdistuu enemmän odotuksia, toiveita ja vaatimuksia kuin kehenkään toiseen henkilöön. Oletteko polttaneet näissä paineissa kertaakaan päreitänne?
"En muista. Olen aika hyvä hyvä hillitsemään itseäni. Kyllähän välillä harmistun, mutta en ole malttiani menettänyt", Paarma vakuuttaa.
Asiaa epäilemättä selittää luonne, mutta luultavasti myös edeltäjän esimerkki, jota Paarma tuomiorovastina saattoi seurata. "Ihailin aina John Vikströmissä sitä, kuinka hän osasi hillitä itsensä. Muistan 16 vuoden ajalta vain yhden tapauksen, kun hän löi nyrkkiä pöytään."