Suomen toiveet saada Itä- ja Pohjois-Suomi säilymään pysyvästi EU:n korkeimpien aluetukien piirissä eivät saa pönkitystä EU:n komission varapääjohtajalta Juhani Lönnrothilta. Hänen mukaansa alueille yritetään löytää joku ylimenoratkaisu näissä ns. ykköstuissa, kun alueet uhkaavat itälaajenemisen jälkeen tippua korkeimpien aluetukien ulkopuolelle.
- Tämä olisi Suomen kannalta varsin hyviä, koska muuten nämä alueet tulisivat kilpailemaan kehittyneempien alueiden kanssa rahoituksesta, johon varmasti tulee vähemmän rahaa. Vähintään kolme neljäsosaa rahasta menee uusille jäsenmaille ja niille nyky-EU:n alueille, jotka jäävät edelleen kehitysaluemääritelmän piiriin, Lönnroth arvioi maanantaina Helsingissä.
Nykyisestä EU:sta tämmöisiä alueita saattaa löytyä Espanjasta, Kreikasta, Italiasta ja itäisestä Saksasta.
Lönnroth kehotti Suomea olemaan tarkkana, kun EU yrittää saada yhteen eri lähialueiden yhteistyöohjelmiaan. Silkan rahamäärän lisäksi olennaista on, otetaanko nämä varat rakennerahastoista vai kenties EU:n ulkosuhdebudjetista.
- On Suomelle tärkeää, mitä tapahtuu meidän lähialueillamme. Kuinka voidaan kehitellä hankkeita, jotka tukevat sekä meidän rajaseutuamme että Venäjän puolen ja Karjalan raja-alueita, Lönnroth viittasi Suomen ajamaan pohjoiseen ulottuvuuteen.
Pian EU:n käännöspalveluista vastaavan osaston pääjohtajaksi siirtyvä Lönnroth vieraili Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa vielä komission työllisyyden ja sosiaaliasioiden varapääjohtajana.
EU:n neljän rakennerahaston kokonaispotti on nykyisenä vuodet 2000-2006 kattavana kautena liki 195 miljardia euroa, josta ESR:n osuus on 62 miljardia euroa. Suomen osuus ESR-rahoista on 900 miljoonaa euroa, mikä on vajaat puolet maan saamista rakennerahastosummasta.
Suomessa ESR-hankkeiden ongelmana on yhä hajanaisuus, vaikka toisiinsa nivoutuneita hankkeita on yritetty koota yhteisten sateenvarjojen alle. Lönnroth tosin lohdutti, että Ruotsissa Suomi on nostettu jonkinlaiseksi esikuvaksi hankkeiden hyvässä hallinnassa - länsinaapurissa esimerkiksi annetaan suoraan yrityksille koulutustukea peräti 36 000 hankkeen nimissä.