Suomalaisten sahojen ahdinko iskee nyt Stora Enso Timberin Veitsiluodon sahalle. Yhtiö aloittaa yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena lähes sata sahuria saattaa joutua lomautetuksi heinäkuusta vähintään vuoden loppuun saakka. Lomautusuhka tuli shokkina, vaikka saha onkin tuottanut tappiota jo reilut kaksi vuotta.
"Huonosta tuloskunnosta on ollut vihiä jo pitempään, mutta tämä tuli yllätyksenä", sahan pääluottamusmies Veikko Leppänen kertoo.
Yt-neuvottelut henkilöstön kanssa aloitetaan 10. toukokuuta. Neuvottelut koskevat sahan henkilöstön lomautuksia toistaiseksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tällä hetkellä alustava lomautusten alkamispäivä olisi 11.7. ja lomautukset kestäisivät ainakin vuoden loppuun saakka.
Stora Enso Timberin Pohjoismaiden tuotantoryhmän johtaja Pekka Hämäläinen kertoo, että sahan tappiollisuus johtuu kalliista raaka-ainekustannuksista, pohjoismaisen sahatavaran laskevista hinnoista ja korkeista työvoimakustannuksista.
"Tukin hinta on olennaisin kysymys, jos haluaa nostaa yhden asian muiden yläpuolelle", Hämäläinen huomauttaa. Ruotsissa puu on hänen mukaansa huomattavasti halvempaa kuin Suomessa, ja sahatkin pärjäävät siellä paremmin.
Tukin hinta on noussut Suomessa trendinomaisesti monta vuotta, mutta sahojen tuottaman laudan ja lankun hinta on pysynyt samana tai hieman laskenut.
Veitsiluoto maksaa
korkeinta tukin hintaa
Veitsiluodon saha on konsernin sahoista kannattamattomin ja se maksaa tukista korkeinta hintaa konsernissa. "Tukin tehdashinta on keskimäärin kaksi kolmasosaa sahan kustannuksista. Veitsiluodossa se on melkein kolme neljäsosaa", Hämäläinen sanoo ja selittää yhdeksi syyksi eroon pitkät kuljetusmatkat.
Pääluottamusmies Leppäsen mielestä yhtiön kannattaisi miettiä onko tasapaino oikea, kun myyjiltä ostetaan halpaa kuitupuuta ja kallista tukkia. "Siinä voisi löytyä ratkaisu ongelmaan." Hämäläisen mukaan Veitsiluoto maksaa eniten myös kuitupuusta.
Hämäläinen vakuuttaa, että yt-neuvottelut käydään vakavalla mielellä tavoitteena löytää kannattava tapa sahata jatkossa puuta Veitsiluodossa. Laitos on teknisesti ja kustannustehokkuudeltaan vertailukelpoinen muihin sahoihin. Vuosina 1999 - 2004 sahalla on investoitu 14 miljoonalla eurolla alkaen tasaamon uudistamisesta kuivaukseen; viimeisimpänä on investoitu automaattilajitteluun.
"Laitos on hyvin hoidettu ja porukka on osaavaa ja motivoitunutta. Se tekeekin tämän asian vielä vaikeammaksi, koska edes hyvällä laitoksella ei pystytä tekemään tulosta, jota yhtiö odottaa", Hämäläinen huomauttaa. Tappiota on tullut kahden ja puolen vuoden ajan.
"Pelätään pahinta,
toivotaan parasta"
Hämäläinen ei lähde spekuloimaan sillä, kuinka varmasti lomautukset toteutuvat. Vielä vähemmän hän kommentoi kysymystä, enteilevätkö neuvottelut jopa koko sahan lopettamista.
"Koko ajan tehdään töitä sen eteen, että toimintaedellytykset olisivat sellaiset, että saha voisi toimia kannattavasti." Edellisen kerran sahalla oli lomautuksia 1990-luvun alussa.
Leppänen myöntää, että myös sahan lopettamisen uhkakuva leijuu nyt ilmassa. "Pelätään pahinta, toivotaan parasta." Hän sanoo, että yt-neuvotteluissa nostetaan pöydälle yhtiön yhteiskuntavastuu, samalla kun puhutaan tukin hinnasta ja sahan toimittaman hakkeen merkityksestä Veitsiluodon integraatille.
Sahalta menee Veitsiluodon sellutehtaalle haketta, joka on neljännes sellutehtaan vuotuisesta havupuun käytöstä. "Jos saha lopetetaan, se olisi hommattava muualta", Leppänen sanoo.
Veitsiluodon sahalla on töissä 92 henkilöä. Sahan kapasiteetti on 300 000 kuutiota mäntysahatavaraa. Liikevaihto on 61 miljoonaa euroa. Päämarkkinat ovat Japani, Marokko, Suomi ja Egypti, joihin menee liki 60 prosenttia tuotannosta.
Sahan henkilöstön keski-ikä on aika korkea. "Mitä iäkkäämpi porukka on, sitä vaikeampi on työllistyä jatkossa, jos sahaus loppuu", Leppänen sanoo.