Aika alkaa olla kypsä siihen, että koulujen kesälomia voidaan yhteiskunnan kokonaisedun nimissä siirtää pari viikkoa.
Pohdinnan ja puntaroinnin jälkeen on syytä tehdä päätökset. Juuri nyt valo näyttää vihreää.
Koulujen kesälomien ajoituksesta on puhuttu vuosikausia. Keskustelua on käyty niin koulun ja työelämän kuin matkailuelinkeinojen kannalta.
Työ- ja elinkeinoministeriön torstaina julkistama selvitys kertoo, mitä koulujen kesälomien siirtäminen kaksi viikkoa eteenpäin vaikuttaisi matkailuelinkeinoon, talouteen ja työllisyyteen. Laskujen mukaan matkailutulo kasvaisi kesäkuukausina 219 miljoonaa euroa ja työpaikkojen määrä 1 300 henkilötyövuoden verran.
Taloudellista merkitystään koko ajan kasvattavan matkailuelinkeinon kannalta kesälomien myöhentäminen olisi myönteistä ja kannatettavaa. Ulkomaiset ja kotimaiset matkailijat joutuvat loppukesästä kolkuttelemaan turhaan matkailukohteiden ovia, kun pillit on pantu jo pussiin, vaikka kesää olisi jäljellä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan koulujen kesälomien muuttaminen vastaamaan eurooppalaista käytäntöä on pohtimisen arvoinen asia. Lintilän ehdotus loma-aikojen siirron vaikutusten selvittämisestä laajemmin elinkeinoelämään on paikallaan, jolloin asiaan voitaisiin palata seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Lomapallo on nyt heitetty ilmaan. Keskustelun ja pohdinnan jälkeen on syytä arvioida vaikutukset ennen muuta oppilaisiin ja tehdä päätöksiä. Juuri nyt valo näyttää vihreää.
Koulujen loma-aikoja ei pidä tarkastella pelkästään elinkeinoelämän kannalta, mutta samalla on syytä tähdentää, että yhteiskunnan toimintojen ja perhe-elämän tarpeiden tulee voida näkyä myös koulujen työajoissa.
Kahden viikon muutos pidentäisi kevätlukukautta kesäkuun puoliväliin, jolloin kouluun palattaisiin elokuun loppupuolella samaan aikaan kuin Ruotsissa.
Ongelmallisena voi pitää sitä, että koululaisten kannalta keväästä tulisi nykyistä pidempi. Toisaalta kevättä rytmittää jo nykyisellään talvi- ja pääsiäislomien mukanaan tuomat katkokset. Syksyä puolestaan rytmittää syysloma ja varsin pitkä joululoma.
Koulujen aloitus-, päättymis- ja loma-ajankohtia määrittävät kulttuuri, perinteet ja ilmasto. Ne vaihtelevat eri puolilla Eurooppaa. Suomessa ajankohdat eivät ole kiveen hakattuja, vaan niitä on vuosikymmenten varrella muutettu yhteiskunnallisten tarpeiden mukaan.
Aiemmin kesäloma kesti kolme kuukautta toukokuun lopusta syyskuun alkuun kunnes kouluviikoista tuli viisipäiväisiä ja kesäloma lyheni. Talviloma keksittiin 1930-luvulla, ja perunannostoloma oli käytössä aina 1970-luvulle.
Toukotyöt ja sadonkorjuu hoidetaan nykyään pääosin ilman lapsityövoimaa, joten ne eivät määritä koulun vuosikelloa. Siinäkin suhteessa aloittamis- ja päättymispäivät voidaan ajoittaa tämän päivän tarpeisiin.
Koulujen aloitus- ja lopetuspäivää ei määritellä laissa ja niissä esiintyy alueellista ja kuntakohtaista vaihtelua. Liioin opettajien ammattijärjestö OAJ ei ole samanlaisessa vastahangassa kuten vielä vuosituhannen alussa.