Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja, oululaissyntyinen varatuomari Arto Tähtinen, 59, on viime viikkoina tullut suomalaisille tutuksi television uutisista ja lehtien uutissivuilta. Hän on se työnantajien mies, joka kommentoi ilta illan jälkeen paperiteollisuuden työriidan neuvotteluiden kulkua.
Tähtisen vastapari on työntekijöiden edustaja, Paperiliiton juuri valittu puheenjohtaja Jouko Ahonen, joka on demari. Tähtinen sanoo suoraan, että hän on porvari, mutta ei määrittele puoluekantaansa sen tarkemmin.
Seisokit ja alihankinta. Siinä on tuttu sanapari ja kaksi isoa asiaa, joista paperiteollisuuden työriidassa väännetään kättä. Neuvotteluita käydään kaiken lisäksi työsulun ollessa päällä. Työsulku on hyvin harvinainen työnantajan käyttämä ase työriidan selvittelyssä eli lakon vastakohta.
Paperityöntekijät ovat löytämässä kuuluisan "hintalapun" juhannus- ja joulupyhien seisokeista luopumiselleen. Työnantaja on Tähtisen suulla jo useamman kerran tarjonnut paperityöntekijöille seisokeista lisää palkkaa 1 600 euroa vuodessa ja 11 tuntia vapaata, mutta tarjous ei ole kelvannut työntekijöille.
Pattitilanne
Metsäteollisuus on syyttänyt Paperiliittoa siitä, että se ei ole kertonut selvästi, mitä se oikein haluaa eli mitä siinä hintalapussa tarkkaan ottaen lukee.
"Onhan se hyvin erikoista, että olemme neuvotelleet keskenämmekin noin 50 kertaa viime syksystä asti ja viimeiset viikot valtakunnansovittelijan Juhani Saloniuksen johdolla, eivätkä he vieläkään ole yksilöineet vaatimuksiaan. Paperiliitto vaatii seisokeista kaikille korvausta vielä sen päälle, että mahdollisissa juhannus- tai jouluvuoroissa työskentelevät saisivat 1 600 euroa ja 11 tuntia vapaata", selvittää Tähtinen tilannetta Metsäteollisuuden päämajassa Helsingin Kruunuhaassa, Säätytalon, Suomen Pankin ja Kansallisarkiston naapurissa.
Liitokokouksesta selvittyään Paperiliitto näyttää asettuvan vastustamaan alihankkijoiden tuloa alalle eli puolustamaan siivoojiaan, vartijoitaan ja muuta henkilöstöä, joka ei suoranaisesti työskentele paperikoneilla. Työnantaja haluaisi ulkoistaa tehtäviä eli ostaa palvelut alihankintoina ulkopuolisilta yrityksiltä.
Jo edellisessä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa oli pykälä, että työnantaja ja työntekijä voivat paikallisesti sopia ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehtaissa. Pykälä on kuitenkin jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.
Paperiliitto vastustaa ehdottomasti uusia kirjauksia ulkopuolisen työvoiman käyttöön. Helsingin Työväentalolla viikon puolivälissä pidetyssä liittokokouksessa kuului monesta suusta, että alihankinnoissa ei anneta työnantajalle tuumaakaan periksi.
Jos työnantaja saisi sovintoneuvotteluissa alihankintatyön mahdollisuuden lävitse, merkitsisi se vuorenvarmasti Paperiliiton jäsenmäärän laskua nykyisestä 48 000:sta. Vastaavasti paperitehtaat saisivat painettua kustannuksiaan alas, sillä esimerkiksi paperiliittolaisen siivoojan ansiot ovat 30-50 prosenttia korkeammat kuin varsinaisella siivousalalla.
Tähtinen vakuuttaa, että hän tulee hyvin toimeen Ahosen kanssa ja pystyy puhumaan tämän kanssa kaikista asioista. Tähtinen kuitenkin myöntää, että edellisen Paperiliiton puheenjohtajan Jarmo Lähteenmäen kanssa neuvottelu oli jossain määrin erilaista.
"Siihen vaikutti se, että olemme kumpikin juristeja. Lähteenmäen kanssa meillä oli heti yhteinen kieli, vaikka asioissa olimmekin eri kannoilla. Ahonen on ollut tehtävässään vasta niin vähän aikaa. Ahonenkin tuntee alan, sillä onhan hän toiminut ennen nykyistä työtään pitkään paperitehtaan pääluottamusmiehenä."
Tähtinen myöntää auliisti, että Ahonen on lupsakkaampi ja sanavalmiimpi kuin hän tai Lähteenmäki.
Valtakunnansovittelija Salonius yrittää taas maanantaina löytää eväitä paperiteollisuuden työriidan ratkaisemiseksi. Julkisuudessa on arveltu, että neuvottelut helpottuvat, kun Paperiliiton Ahosella on nyt taskussaan liittokokouksen valtakirja.
"Ainakin se este poistuu, kun liittokokous on pidetty. Nyt voisi odottaa, että sovittelu vauhdittuu. Jossain vaiheessa Salonius tekee toisen esityksen ja lähtee varmaankin siitä, että se esitys menee läpi, mutta kukaan ei tiedä koska esitys tulee", pohtii Tähtinen.
Neuvottelut yhdessä
Metsäteollisuuden neuvottelukunnan puheenjohtaja on Stora Enson johtaja, oululainen Seppo Rantakari. Arto Tähtinen on varapuheenjohtaja, mutta Tähtisen tehtävänä on tulla median eteen ja antaa koko teollisuuden nimissä lausunnot ja arviot neuvotteluiden etenemisestä.
Neuvottelukunnassa ovat aina olleet edustettuina Suomen kolme suurinta metsäteollisuuskonsernia: Stora Enso, UPM ja M-real.
"Yhdessähän me vedämme neuvotteluita, mutta kahdestaan Sepon kanssa suhteessa Paperiliittoon."
Tähtinen kiistää, että metsäpatruunat välttelisivät vastuutaan ja joskus ikävääkin julkisuutta heittämällä hänet tai Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Porasen median eteen. "Firmat haluavat, että tiedottaminen on minun ja Porasen hommia."
Sopimusneuvotteluissa kaikki on tarkkaan harkittua. Kumpikin osapuoli käy tahoillaan etukäteen läpi päivän neuvottelutilanteen ja sopii neuvotteluraameista, joiden sisällä voidaan liikkua.
Tähtinen valittaa, että työnantajan viesti ei millään tahdo mennä vastapuolelle perille. "Me ei haeta mitään sellaista, joita muilla teollisuusliitoilla ei jo olisi. Me haluamme kehittää paikallista yhteistyötä ja paikallista sopimista, ei yhtään sen kummempia asioita."
Hän torjuu paperiliittolaisten "kyykyttämispuheet". "Jos me saamme yhdessä uudistuksia aikaan, paperiteollisuuden toimintaedellytykset paranevat ja siitä hyötyy kumpikin osapuoli."
Ei Kanadan-mallille
Kanadassa työehtosopimukset tehdään tehdaskohtaisesti. Ensin joku paperitehdas avaa pään ja sen mallin mukaisesti ja paikallisesti hieman muunnellen sovitaan työehdoista muissakin tehtaissa.
"Suomessa olemme perinteisesti lähteneet siitä, että yhdistys tekee valtakunnallisen työehtosopimuksen. Kanadan-malli ei sovi Suomeen, meillä ei ole valmiuksia siihen. Suomen järjestelmä on ollut käytössä sotien jälkeisen ajan eikä se muutu hetkessä. Puitteet sovitaan Helsingissä, yksityiskohdat tehdaspaikkakunnittain", painottaa Tähtinen.
Kanadassa toimi metsätyönantajayhdistys, mutta se ei käsittele työmarkkinakysymyksiä kuten Suomen Metsäteollisuus ry.
Suomalaisen UPM:n Miramichin tehtailla Kanadassa on menossa 600 hengen lakko, joka on kestänyt jo puoli vuotta eikä loppua näy.
Tähtinen ei ota kantaa Kanadan tilanteeseen. "Kanadan-mallissa on paljon hyvää, mutta hyvä on myös suomalainen malli, joka tuo kerralla sopimuksen kaikkiin tehtaisiin. Suomalaisessakin mallissa on syytä varata tietty sijansa paikalliselle sopimiselle."
Tennistä ja metsänhoitoa
Tähtinen ei uskalla sanoa, pääseekö hän juhannukselta kesälomalle, kuten on tarkoitus. Loma alkaa sitten, kun paperiteollisuuden sopimus on syntynyt.
"Aika on mennyt niin, että talvilomakin on vielä pitämättä", hän kuittaa.
Silloin kun aikaa jää Tähtinen pelaa erityisen mielellään tennistä. Toinen intohimo on metsänhoito vaimon kotitilalla Kankaanpäässä. Nytkin siellä odottaa taimiston perkaus, kunhan Helsingin kiireet hellittävät.
Tähtinen sanoo suoraan, että ei ole iso kulttuurin kuluttaja. "Pitkän työpäivän jälkeen jään kotona usein sohvalle television ääreen lehti kädessä. Lehtiä luen tosi paljon."
Kolme lasta on lentänyt jo kodista maailmalle omille orsilleen. Vaimo Arja on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, mutta on jäänyt hoitamaan kotia ja lapsia.