Tähän aikaan kesästä kuuluu lomatunnelmissa leijuvia vedellä korkeuksista muistuttamalla, että jo viikon päästä päivä alkaa lyhentyä. Suurella osalla työllisistä loma on kuitenkin vielä edessä. Heinäkuu on edelleen selvästi suosituin lomakuukausi.
Kernaasti meitä muistutetaan myös siitä, miten onnellisessa asemassa olemmekaan hulppeine vapainemme: yhdessä ranskalaisten kanssa nautimme Euroopan pisimmistä vuosilomista. Tehokkaat japanilaiset pärjäävät parilla lomaviikolla eikä moni amerikkalainen uurastaja saa lomaa lainkaan.
Koska suomalaisen palkansaajan työuran pidentäminen sen loppupäästä ei näytä ihan vielä onnistuvan edes syyllistäen ja kansallisella perikadolla uhkaillen, seuraavaksi joku valtioviisas varmaankin esittää vuosilomien lyhentämistä.
Ei kannattaisi. Useampaan kertaan on selvitetty, että valtaosa meistä ei pääse kuukaudessakaan kiinni oikeaan lomailuun. Kun työasiat pyörivät 11 kuukautta mielessä vapaa-aikana ja uivat uniinkin, ei lomavaihteelle heitetä noin vain.
Jos työpaikalta maltetaankin pysyä poissa, työt läikkyvät lomalle kännykän kautta ja läppärin läpi. Yli puolet ei osaa olla lukematta työsähköpostiaan ainakin kerran viikossa myös lomansa aikana.
Sotien jälkeen, vuosilomajärjestelmää rakennettaessa suomalaisia opetettiin lomailemaan oikein. Löhöilyn ja ryypiskelyn sijaan valtakunnan rakentajia neuvottiin mieltä ylentävien ja kehon kuntoa ylläpitävien harrastusten pariin.
Työ ei kuitenkaan tuolloin ujuttautunut nakertamaan lyhyttä lomaa. Kiihkeärytminen tietoyhteiskunta iti vasta putkiradion himmeänä loisteena ja naapurin telefoonin pirinänä. Työviikko oli kuusipäiväinen ja raskas, mutta loma varmasti sitäkin nautittavampi.
Joku kurkkii työviestejään uimarannalla siksi, että työ on hänelle oikeasti elämän tärkein ja ihanin asia. Häntä ei sovi siitä arvostella, ihmetellä sentään ehkä. Moni kuitenkin pilaa lomapäivänsä työhuolilla koska luulee, että hyvän työntekijän kuuluu tehdä niin.
Viisas työnantaja ei sitä ainakaan edellytä. Hän tietää, että ravurikin juoksee paremmin, kun pääsee välillä teutaroimaan kesälaitumelle valjaista vapaana.
Yli kuudelle tuhannelle suomalaiselle tehdyn kyselyn mukaan 80 prosenttia vastaajien työpaikoista on auki läpi lomakauden. Lomatuuraaja on palkattu kuitenkin vain kahdeksalle prosentille. Usein se tarkoittaa sitä, että lomalta palaajaa odottaa kova ja kiireinen lasku arkeen.
Kun siis ensi kerralla en tavoita haastateltavaa hänen vuosilomansa takia, yritän kirota mielessäni vähemmän kuin tähän saakka. Hän on lomansa ansainnut. En myöskään ole niin tyly hänen mahdolliselle tuuraajalleen, joka ei osaa vastata kysymykseeni. Hän tekee todennäköisesti omat työnsä tuurauksen lisäksi.
Lomastressiä voivat lisätä suvipäiviin läikkyvän työn ohella myös suorituspaineet. Luullaan, että kaikki muut rakentavat lomansa aikana mökille saunan, käyvät Kreikassa, Kamarimusiikkipäivillä, Linnanmäellä ja ainakin yhdellä maratonilla.
Eivät käy. Kesäsuomalainen oleskelee pääasiassa kotona. Muutama vuosi sitten tehty tutkimus kertoo, että lomalainen nukkuu, katsoo televisiota ja tekee kotitöitä.
Kotitöitä tehdäänkin sitten paljon, sillä niihin käytetty aika tuplaantuu lomalla. Perheen lomatunnelmaan pääsemistä voi auttaa se, että miehet ottavat kesällä vastuulleen tavallista suuremman osan kotitöistä. Lisäys selittynee pääosin grillin äärellä vietetyistä hetkistä, mutta hyvä niinkin.
Lomastressi iskee pahiten ylisuorittajaan. Hän kauhistelee lomapäivää, joka kului makoillen. Siitä kun ei ole paljon kertomista töissä lomakokemuksia vertailtaessa.
Ja jos ei muuten onnistu, niin ainahan lomansa voi pilata suunnitelmiin sopimattomia säitä murehtien.