Hiihtokeskuksissa on kolmatta viikkoa menossa iloinen hulina. Viimeisimpinä talvilomiaan viettävät nyt Oulun ja Lapin läänin koululaiset. Vauhdin hurma rinteissä, kavereiden seura ja hauskanpito tekevät viikosta talven kohokohdan.
Alkuviikosta harmaaksi muuttunut sääkään lumisateineen ei vienyt iloisia ilmeitä rinteillä ja laduilla.
"Hauskuus on talvilomalla tärkeintä. Se taas syntyy siitä, kun saa olla perheen ja kavereiden kanssa", sanoi oululainen Anna-Mari Jurva. Hän oli tullut Isolle-Syötteelle päiväksi laskettelemaan.
Omat menot odottavat illalla
Syötteen alueella moni käy lähitienoilta vain päiväseltään; jotkut viipyvät kuitenkin pidempäänkin.
Sieviläinen Mari Vesaluoma viettää Oulusta ja sen ympäristöstä tulleen kaveriporukan kanssa Isolla-Syötteellä kolme päivää. Kevään abiturientin mielestä talvilomalla on tärkeintä laskettelu ja kavereiden seura.
Mihinkään iltamenoihin nuorisojoukko ei aikonut suunnata. "Meillä on ihan omat menot mökillä", Mari sanoi.
Nelivuotias Jussi Kari yritti tomerasti saada omin neuvoin monot suksisiteisiin.
Poika oli suksilla toista päivää elämässään.
Maanantainen ensi kosketus suksiin ja lasketteluun oli niin hauskaa, että Jussi viihtyi seitsenvuotiaan Alisa-siskonsa kanssa rinteessä viisi tuntia. Ensimmäisen päivän lapset olivat hiihtokoulussa, mutta tiistaina uskallettiin mennä rinteeseen jo ilman opettajia. Seurana olivat vanhemmat Pirkko ja Heikki Kari sekä isosisko Kaisa, 10.
Kaisalle Syötteen rinteet olivat jo ennestään tuttuja. Simosta kotoisin oleva perhe yöpyi mökillä 50 kilometrin päässä Syötteeltä. Kolmen päivän lomailun jälkeen kotiin ajetaan tänään.
"Rahaa menee turhan hupaisasti näin isolla porukalla ", isä sanoi. "Kerran talvessa tällaisen lasketteluretken voi kuitenkin tehdä. Täällä on hyvät rinteet aloittelijoille", äiti lisäsi.
Mukavaa, kun on kavereita mukana
Liminkalainen Tiina Romppainen on perheensä kanssa Isolla-Syötteellä kolme päivää. Kaveri Susanna Yrjänä oli käymässä yhden päivän ajan. "Mukavaa on, kun on kavereita mukana", tytöt sanoivat.
Tiina oli herännyt kahdeksan-yhdeksän aikoihin. Aamupalan jälkeen ehdittiin rinteisiin kymmeneltä.
Välillä käytiin syömässä mökillä ja sitten jatkettiin taas laskettelua iltakahdeksaan asti. Päivän ulkoilun jälkeen ei unta tarvitse kauan houkutella ja Tiina menikin nukkumaan kello 22:n aikoihin.
Hisseihin ja lipunmyyntiin sai lomaviikolla jonottaa, mutta se ei tyttöjä haitannut. "Aika jonottaessa ei tunnu pitkältä."