Pääkirjoitus

Loma saa maksaa, on lama tai ei

Nordea-pankin jokavuotinen tutkimus pohjoismaisista lomanviettotottumuksista tarjosi tällä kertaa yllätyksen: kun suomalaiskotien kesälomabudjetti oli viime vuonna noin 1 400 euroa, tänä vuonna se on noussut 1 600 euroon.

Nordea-pankin jokavuotinen tutkimus pohjoismaisista lomanviettotottumuksista tarjosi tällä kertaa yllätyksen: kun suomalaiskotien kesälomabudjetti oli viime vuonna noin 1 400 euroa, tänä vuonna se on noussut 1 600 euroon. Arvio on hämmästyttävä siksi, että talouden taantuma kuitenkin koettelee osaa suomalaisperheistä.

Selvityksestä ilmenee niin ikään, että neljässä kotitaloudessa viidestä taloustilanne ei ole vaikuttanut lomasuunnitelmiin. Lukema täsmää sen kanssa, miten taantuman vaikutuksia on muutenkin arvioitu. Suomalaisten enemmistön taloutta se ei edelleenkään pahemmin tutisuta. Tuo osa kansasta voi päinvastoin hyötyä talouden alamäen pudotettua tuotteiden ja palveluiden hintoja.

Tutkimustuloksesta voi päätellä pari muutakin asiaa. Ensinnäkin suomalaiset haluavat aikojen kehnoudesta huolimatta panostaa vapaa-aikaan. Tälle valinnalle ei kannata nyrpistää nenäänsä, sillä täysipainoinen lomanvietto toimii terveellisenä irtiottona työelämästä, joka viime aikoina on monella ollut normaaliaikoja stressaavampi.

Satsaus lomaan kertoo myös perheen ja läheisten arvostamisesta. Lomahan vietetään yleensä tuon joukon kesken.

Talouskehitystä koskevan signaalinkin tutkimus antaa: kyseessä on jälleen pieni merkki siitä, että kansalaisten luottamus tulevaan on palautumassa tai ei ainakaan enää putoa. Jos suomalaisten enemmistö odottaisi romahdusta, nekin, joiden työpaikat näyttävät turvatuilta, alkaisivat pihistää. Se näkyisi myös lomasuunnitelmissa. Nyt näin ei ole. Pahan päivän varalle syrjään pantua rahaa uskalletaan käyttää virkistykseen.

Kiinnostavaa on, että Nordean vuoden takainen selvitys kertoi lomabudjettien leikkauksista. Se tapahtui jo ennen kuin taantumasta edes vakavasti puhuttiin. Ehkä kansalaisten loma-aikomuksia pitäisi alkaa lukea kuin pörssikursseja, joiden käänteen sanotaan ennakoivan reaalitalouden käännöksiä puoli vuotta etuajassa.

Lompakkoon tuijottelu näkyy kyllä siinä, että suomalaisten matkailu naapurimaihin kasvaa. Erityisesti Ruotsistahan on tullut viimeisen vuoden aikana suomalaisille edullinen matkakohde. Kotimaassa hotelliyöpymiset ovat alkuvuonna vähentyneet, mutta siinä näkyy ennen kaikkea yritysten kiristynyt rahankäyttö ja pienentyneet ulkomaiset turistivirrat.

Sen sijaan kotitalouksien tekemät mökkivaraukset ovat viime vuoden tasolla. Kotimainen kysyntä näyttää siten pitävän matkailualaa pinnalla pahimman yli.

paakirjoitus@kaleva.fi