Kaatopaikan jätteiden peittäminen olisi tehokkain ja edullisin tapa vähentää Pyykösjärven ulkoista kuormitusta, joka on jo kriittisellä tasolla. Noin kolmannes Pyykösjärveä rasittavasta fosforista tulee läheisellä Ruskon kaatopaikalla viihtyvien lokkien ulosteista.
Myös Kuivasjärven ravinnekuormitus on huolestuttava. Molemmat järvet voivat huonosti ja jos mitään ei tehdä, tulevaisuudessa vielä huonommin.
Fosforia ja typpeä kantautuu lokkien ulosteiden lisäksi yllättävän paljon lähiasutuksen valumavesistä. Niin sanottujen hulevesien johtaminen jonnekin muualle kuin Pyykösjärveen ei kuitenkaan tule kyseeseen, koska vettä on muutenkin liian vähän.
Kuivasjärveä kuormittavat Ahvenoja ja Lopakkaoja, joista varsinkin jälkimmäisen vesi on erittäin typpipitoista.
Tiedot selviävät vasta valmistuneesta raportista, jossa on selvitetty mikä järviä kuormittaa, mistä ravinteet tulevat ja mikä on ulkoisen ja mikä sisäisen kuormituksen osuus. Kyseessä on toinen tuore selvitys Pyykös- ja Kuivasjärven tilasta. Edellisessä tutkittiin järvien lietteen paksuutta ja koostumusta ja kolmas kartoitus koskee järven historiaa ja kerrosten muodostumista.
Varsinkin Pyykösjärvi on rehevöitynyt viime vuosina rajusti, mikä osittain johtunee poikkeuksellisen kuivista kesistä ja vähävetisyydestä. "Aikaisemmin Kuivasjärvi on ollut järvistä selvästi rehevämpi, mutta nyt Pyykösjärvi on mennyt heittämällä ohi", kertoo biologi Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Sinänsä kummastakaan järvestä ei vielä ole terveydelle vaaraa, mutta niiden virkistyskäyttö ja maisema-arvo heikkenevät. "Kaupungille ja ympäristökeskukselle tulee koko ajan aloitteita ihmisiltä, että jotain täytyy tehdä", kertoo Yrjänä.
Lokitkin otettiin tarkasteluun juuri asukkaiden aloitteesta. Tutkimus tehtiin arvioimalla lokkien määrä ja aika jonka ne viettävät päivässä järvellä sekä vertaamalla näitä aiempiin tutkimuksiin lokkien ulostusmääristä. Tulos oli yllätys tutkijoillekin.
"Aikanaan niitä on yritetty hävittää, mutta massamurhat eivät ole nykyaikaa. Jos jätteet peitetään, kanta pienenee luontaisesti aika äkkiä. Kun ei ole ruokaa, ei seuraavana vuonna tule niin paljon poikasia."
Pyykösjärvellä sisäinen kuormitus on ylivoimaisesti suurempi ongelma kuin ulkopuolelta tulevat ravinteet. Alunperin Pyykösjärvenkin typpi ja fosfori ovat tulleet sinne ulkopuolelta, mutta sitten varastoituneet pohjalietteeseen. Nyt niitä vapautuu sieltä sitä nopeammin, mitä hapettomammaksi järvi käy.
Ensi vuonna on tarkoitus tehdä kunnostussuunnitelma ja miettiä toimia, joilla tilannetta voidaan korjata.
Kuormitustutkimuksen on tilannut Oulun kaupunki ja sen on tehnyt Suomen ympäristökeskuksen vesi- ja ekotekniikan tutkimusryhmä.