Lokan ka­las­ta­ja ei kylmää säiky

Valoisa aika kahden pimeän välissä ei ole pitkä. Kahdenkymmenen asteen pakkanen ja kuulas ilma tekevät talven lyhyimmästä päivästä joulukorttimaisen, varsinkin kun horisontin takana piileskelevä aurinko värjää taivaan violetin kaikilla sävyillä.

Kylmää työtä. Talvikalastus on kylmää ja yksinäistä puuhaa. Yrjö Lokka kokee verkkojaan joka arkipäivä. Yli 25 asteen pakkanen ja viima merkitsevät joskus kalastajalle rokulipäivää.
Kylmää työtä. Talvikalastus on kylmää ja yksinäistä puuhaa. Yrjö Lokka kokee verkkojaan joka arkipäivä. Yli 25 asteen pakkanen ja viima merkitsevät joskus kalastajalle rokulipäivää.
Kuva: Kari Alaluusua

Valoisa aika kahden pimeän välissä ei ole pitkä. Kahdenkymmenen asteen pakkanen ja kuulas ilma tekevät talven lyhyimmästä päivästä joulukorttimaisen, varsinkin kun horisontin takana piileskelevä aurinko värjää taivaan violetin kaikilla sävyillä.

Lokan tekojärven sininen lumiaapa ja pehmeissä väreissä kylpevä taivaanranta yhtyvät kaukana. Pohjoisessa suuren järven takana Nattastuntureiden tutut hahmot siintävät utuisina. Tekojärven lumiaavalla näkyvä moottorikelkan valopiste suurenee hiljalleen.

Lopulta kuuluu äänikin, ja kohta kalastaja Yrjö Lokka kurvaa ajopelillään kalasataman pihaan. Maihin hän ei vielä ehdi, sillä selkäverkkojen lisäksi hänellä on tänä päivänä koettavana myös kahden verkon jata, jonka hän on uittanut parin sadan metrin päähän rannasta.



Kettu ja korpit samalla apajalla


Noin 14 kilometrin päässä Lokan selällä olevat verkot kalastaja kävi kokemassa jo aamupimeässä lamppujen avulla. Rantaverkot hän ehtii tarkastaa päivänvalossa.

"Minulla on järvellä kaikkiaan 40 verkkoa. Kun jokainen verkko pitää kokea kahdesti viikossa, käytännössä työtä riittää joka päivälle", Lokka kertoo.

Tällä kerralla kalaa siikaa tuli noin 30 kiloa. Joukossa oli myös muutamia verkkoon kuolleita kaloja, jotka saivat jäädä jäälle odottamaan korppien saapumista. Hyvinpä korpit tietävätkin, mitä kalastaja jäällä tekee.

Lokka kertoo, etteivät linnut suinkaan olleet ainoita makupalan kyttääjiä, sillä kauempana jäällä myös kettu odotteli kelkan lähtöä. Kalastajan häivyttyä alkoi ketun ja korppien armoton kilpailu siitä, kuka pääsee nappaamaan jäälle jätetyt kalat.



Parikymmentä ammattikalastajaa


Yrjö Lokan lisäksi Lokan kylässä on kymmenkunta muuta ammattikalastajaa. Suunnilleen yhtä monta tienaa verkoilla leipäänsä järven pohjoispuolella Vuotson suunnalla.

Yrjö Lokka on varsin tyytyväinen ammattikalastajan arkeen.

"Eihän kalaa aina hyvin tule, mutta sitä tulee kuitenkin suhteellisen tasaisesti ympäri vuoden. Osuuskunnan myötä myös markkinointi on saatu kuntoon."

Talvipakkasella kalastajan työ ei ole helppoa, mutta ammattimieheltä avantojen aukaisu ja verkkojen veto sujuvat sutjakasti. Tänä päivänä lämpimin paikka on avanto, josta ylös huuruava ilma suorastaan lämmittää.

"Kevättalvella, kun päivä pitenee ja säät lämpiävät, kalastajan työpäiväkin jatkuu. Varsinainen sesonki on kesällä, jolloin työtä tehdään lähes vuorotta", Lokka kertoo.

Kalastajan työpäivä ei kuitenkaan pääty verkkojen kokemiseen, vaan saalis on myös käsiteltävä. Lokan kalastajilla olosuhteet kalan käsittelyyn ovat suorastaan loistavat. Sataman kalahallissa ovat asianmukaiset tilat ja välineet.



Lokan kala käy
hyvin kaupaksi


Kalastajien saalis markkinoidaan paikallisen Lokan Luonnonvara osuuskunnan kautta. Markkinoinnista vastaava Kauko Niemelä kertoo, että tänä vuonna myytävää on tullut selvästi enemmän kuin viime vuonna.

"Viime vuonna siikaa, haukea ja ahventa tuli yhteensä noin 130 000 kiloa. Tämän vuoden arvio on noin 150 000 kiloa", hän laskee.

Lokan pääsaaliskala on siika, vaikka ahventa kilomääräisesti nousee lähes yhtä paljon. Ahventa saadaan lähinnä avovesikaudella, mutta siikaa tulee ympäri vuoden.

"Saalismäärän kasvu johtuu jo kahdeksan vuoden ajan toteutetusta siian kuturauhoituksesta, jota myös tehokkaasti valvotaan. Näin luonnonkutuinen siikakanta on saatu vahvistumaan."

Ennen Lokan ykköskala oli peled, jota nykyisin saadaan vain satunnaisesti. Peledin istutukset aikanaan lopetettiin, kun kannan arveltiin alkaneen lisääntyä luontaisesti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan viitisen vuotta sitten istutukset aloitettiin uudelleen.

"Peled on istutettu vastakuoriutuneina poikasina. Tulokset eivät ole olleet yhtä hyvät kuin aikaisemmin, jolloin peled istutettiin ensin luonnonravintolammikkoon ja sieltä kesänvanhana järveen", Niemelä kertoo.



Kalastus pitää
kylän elävänä


Lokan kalastajat kiinnittävät erityistä huomiota kalan laatuun, jonka varmistaminen alkaa jo verkoilla. Hyvälaatuinen kala menee myös kaupaksi.

"Kaikki kala on saatu hyvin markkinoille. Noin 95 prosenttia saaliista myydään Etelä-Suomeen", Niemelä kertoo.

Vaikka Lokka on kaukana Helsingistä, kala ehtii kaupunkilaisten myyntipöydälle pyyntituoreena.

"Jos saalis ehditään käsitellä ennen puolta päivää, niin kala on Helsingissä seuraavana aamuna kello 6-7 aikoihin. Tämän tuoreempana kala tuskin ehtii mistään myyntitiskille."

Hintatasonkin lokkalaiset ovat saaneet hilattua kohtuulliseksi, joten myös kalastaja saa kohtuullisen korvauksen työstään.

"Kun työ jää kokonaisuudessaan Lokan kylään, aluetalouteen jää rahaa pyörimään huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Sen ansiosta koko kylä pysyy elävänä", Niemelä kertoo.

Ilmoita asiavirheestä