Jämerän linnunpöntön katolla on luminen torni ja kyljessä hilluu talipalloja. Pyöreää suuaukkoa ympäröivät metalliset karmit.
"Se on valokuvataiteilija Eero Kemilän näkemys linnunpöntöstä", esittelee Pekka Jurvelin, pöntön lähin naapuri.
Eero Kemilän suunnittelemassa ja rakentamassa pöntössä ei juuri nyt asu ketään. Aarne Ervin suunnittelemassa paritalon puolikkaassa asuu puolipäiväinen Vaalan ja Utajärven terveyskeskusten lastenlääkäri ja puolipäiväinen kirjailija, kuten tämä Jurvelin itsensä esittelee ja jatkaa esittelyään: "Ja ensi kesänä täysipäiväinen soutaja."
Ollaan Nokkalassa, Vaalan Nuojualla, mäntytörmällä. Tänne Oulujoki Oy aikanaan rakennutti Ervin suunnitelmien mukaan kaksi rivitaloa, kolme kahden perheen paritaloa ja kaksi yhden perheen taloa sekä huoltorakennuksen, jonka toisessa päässä on kaksi asuntoa, toinen talonmiehelle, toinen puutarhurille. Lisäksi törmän juurella on sellainen rantasauna, että vain se kelpasi presidentti Urho Kaleva Kekkoselle, kun hän sattui vierailemaan näillä main.
Alue on ehditty jo moneen kertaan määritellä yhdeksi suomalaisen modernin arkkitehtuurin helmeksi. Esimerkiksi arkkitehti Leena Makkosen mukaan romanttinen modernismi saavutti juuri täällä Nuojualla huippunsa.
Asiaa ei pahenna sekään, että Oulujoen törmältä ja asunnoista avautuu paikalla käyneiden todistuksen mukaan koko jokivarren kaunein maisema. Alapuolella on se kohta jokea, jota kutsutaan Nuojuanlammeksi.
Enää alue ja sen rakennukset eivät ole Oulujoki Oyn vaan Lapsi- ja nuorisokoti Nokkala Oyn omistuksessa.
Nuorisokoti ei kuitenkaan tarvitse kaikkia tiloja eikä taloja. Pekka Jurvelinin muutettua yhteen paritalojen asunnoista on herätelty ideaa, että alueelle voisi perustaa taiteilijaresidenssin samaan tapaan kuin suomalaiset taidetoimikunnat ovat perustelleet niitä muihin maihin ja jotkut jopa omaankin maahan.
Pönttöön vai paritaloon asukkaat nopeammin
Jurvelin on pannut tuulemaan yhdessä alueen omistajatahon eli nuorisokodin johtajan Sirpa Kuussaaren kanssa ja kaavaillut taiteilijaresidenssihankkeen käynnistymistä jo tämän vuoden aikana.
Niinpä on syytä jännittää, kumpaan saadaan asukkaat aiemmin, Kemilän linnunpönttöön vai Ervin paritaloon.
Yhtä paritaloista on kaavailtu taiteilijaresidenssiksi eli paikaksi, joka tarjoaa määräajaksi suomalaisille tai kansainvälisille taiteilijoille ja tutkijoille inspiroivan ja rauhallisen työskentelypaikan.
"Taiteilijaresidenssitoiminta voisi käynnistyä kevään tai kesän aikana, alkuun vaikka koeluontoisesti taiteilijoiden itsensä rahoittamana ja aikaa myöten voitaisiin siirtyä apurahapohjaiseen rahoitukseen", Jurvelin laskee.
Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tällaiseksi tilaksi varataan yksi alueen kolmesta paritalosta. Siinä on kaksi 80 neliön asuntoa takkoineen ja suurine kellaritiloineen, jotka saattaisivat idean isän ja äidin mukaan toimia jopa näyttelytilana. He kehuvat vaikuttavaa näköalaa, joka on omiaan herättämään luomistyöhän innoitusta. "Myös suomalaisille mutta etenkin ulkomaalaisille alueen tarjoama luonnonkauneus ja rauha on poikkeuksellista", Jurvelin ylistää ja kiirehtii lisäämään, ettei alue kuitenkaan ole syrjässä, Ouluun on noin 90 ja Kajaaniin 100 kilometriä.
Erityisesti jokikulttuurin piirissä työskentelyä pidetään tällä hetkellä suurena etuna, kun katsotaan, kuka voisi olla ihanteellinen residenssiasukas.
Yhteistyökumppaneiden etsintä on toistaiseksi melko alkuvaiheessa, mutta Jurvelin väläyttelee Oulun läänin taidetoimikuntaa, taiteen keskustoimikuntaa, taiteilijajärjestöjä, Oulun yliopistoa, Oulun taidemuseota ja yksityisiä yrityksiä.
Residenssitoiminta
on yleistynyt
Residenssitoiminta on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisen taidehallinnon alaisuudessa.
Taiteen keskustoimikunnalla on jopa oma residenssijaostonsakin. Se jakaa avustuksia matka- ja elantokustannuksiin niille taiteilijoille, jotka on hyväksytty kansainvälisiin taiteilijavierasohjelmiin. Lisäksi avustuksia voivat hakea kunnat, yhdistykset ja muut residenssejä ylläpitävät yhteisöt käynnistys- ja toimintakuluihin.
Esimerkiksi Lapin taidetoimikunnalla toimii Ivalon Koppelon koulussa Inarin taiteilijakeskus taiteilija-asuntoineen.
Oulun läänin taidetoimikunta puolestaan ilmoittaa nettisivuillaan olevansa mukana Berliinin tämän vuoden alussa käynnistyneessä 129 neliön taiteilijaresidenssissä yhdessä Lapin ja Uudenmaan taidetoimikuntien kanssa.
Kahdensuuntaiseen residenssitoimintaan ollaan kuitenkin valmiita, sanoo Oulun läänin taidetoimikunnan pääsihteeri Ulla Kuukasjärvi. Tällä hetkellä Nuojuan residenssihankkeen lisäksi tarjolla on kolme muuta: yksi niistä on Tikkasen matkustajakoti Sotkamossa, toinen ns. Kauppilan alue Iissä ja kolmas Hailuoto, jossa on esitelty muutamia paikkavaihtoehtoja.
Kuukasjärvi tähdentää kuitenkin sitä, että kunnan pitää nähdä taiteilijaresidenssin merkitys ja arvo ja olla sillä tavalla mukana.