Linnanmaalla, kasvitieteellisen puutarhan liepeillä sijaitsevasta lammesta on muodostunut paikalla asusteleville vesilinnuille varsinainen Tuonelan lampi. Lammelta ja sen rannoilta on löytynyt kuolleita tai henkitoreissaan viruvia lintuja, jotka ovat pahoin loisten vaivaamia.
Lammen viereisen eläintarhan tutkimusteknikko Jari Ylönen kertoo pienellä lammella ruokitun sorsia usean kesän ajan. Ruokinta on houkutellut alati kasvavan määrän lintuja poikueineen asettumaan alueelle.
Ruokinta on luonut myös loisille otollisen tilanteen, jonka seurauksena loisia on kertynyt lintuihin kuolettavan paljon. Raatoja on kerätty talteen jo kolmen lokin ja neljän sinisorsan verran. Arvattavasti melkoinen osa vainajista on jäänyt löytymättä.
Eläinlääkäri Marja Isomursu Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen Oulun alueyksiköstä on tutkinut kuolleet linnut. Sinisorsista on löytynyt suolistoloisia, enimmäkseen heisi- ja imumatoja, ja voimakkaita tulehdusoireita suolistossa.
"Yhdellä lokilla oli salmonellatartunta", Isomursu lisää. Salmonella oli ihmisiinkin tarttuvaa tyyppiä.
Kesä loisien keskellä
Heisi- ja imumadot elävät osan elinkierrostaan väli-isännässä, esimerkiksi kotiloissa, ja Isomursu huomauttaa, etteivät loiset leviä suoraan sorsasta sorsaan.
Linnuista loiset lähtevät jatkamaan elinkiertoaan ulosteen mukana. Kun Linnanmaan sorsat elävät samoilla sijoilla läpi kesän, ja sopivia väli-isäntiä lammessa riittää, ei ole ihme, että loiset rikastuvat lintuihin.
Jari Ylönen on aitiopaikaltaan tarkkaillut alueella pesivien vesilintujen poikastuottoa ja havainnut poikueiden pienenevän pitkin kesää. Ylönen epäilee, etteivät sorsat saa poikueistaan yhtään jälkeläistä kasvatettua lentoon asti.
"Nuoret linnut ovat kaikkein altteimpia loisille, niille ei ole vielä kehittynyt vastustuskykyä", Isomursu kertoo.
Lammen rantaan on tulossa taulu, jossa kielletään ruokkiminen ja kerrotaan kiellon syistä. Ylönen tähdentää vielä, etteivät sorsat suinkaan tarvitse ruokintaa ympäri vuoden.