Kunnissa puhuttaa parhaillaan päivähoidon hallinnon muutos, sillä hallinto on jo kymmenissä kunnissa siirretty sivistystoimen alaisuuteen. Näin pyritään niveltämään varhaiskasvatus ja perusopetus paremmin toisiinsa.
Muutoksessa on sekä etuja että riskejä. Kempeleessä päivähoidon hallinto siirrettiin sivistyslautakunnan alaisuuteen jo vuoden 2006 alussa, ja kokemukset ovat olleet hyviä.
"Halusimme, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä toimii ehjä jatkumo. Kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Ennen rakennettiin erillinen päiväkoti, nyt nousee kaksi uutta päiväkotia koulun yhteyteen. Perusopetuksen ja päivähoidon henkilöstö kohtaa myös fyysisesti, on toistensa kanssa tekemisissä", kertoo Kempeleen sivistystoimenjohtaja Seppo Hautanen.
"Kuulemani mukaan päivähoito tahtoi sosiaalitoimen alla jäädä rankkojen sosiaali- ja terveyspuolen tapausten jalkoihin, mutta sivistyslautakunnassa asioita käsitellään tasavertaisesti", Hautanen jatkaa.
Hallintomuutoksessa nähdään kuitenkin myös uhkia. Stakesin varhaiskasvatusryhmän kehittämispäällikkö Anna-Leena Välimäki pelkää, että koulumaailma alkaa valua päiväkodin puolelle.
Hailuoto ja Tyrnävä uusina mukaan
"Muutoksen tehneissä kunnissa koulun käsitteitä on jo siirtynyt päivähoitoon, eli puhutaan esimerkiksi oppilashuollosta ja oppilaista. Koululla on niin vahvat omat toimintatapansa, että jääkö varhaiskasvatus sen jalkoihin", Anna-Leena Välimäki pohtii.
Kempeleessä uhkakuva varhaiskasvatuksen jäämisestä koulun jalkoihin otettiin huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
"Missään tapauksessa päivähoito ei saa muuttua koulumaisemmaksi, vaan päinvastoin päivähoidon pehmeää linjaa pitäisi siirtää perusopetuksen alimmille luokille", Seppo Hautanen kertoo.
Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen professorin Eeva Hujalan mielestä lastentarhanopettajien vahva ammatti-identiteetti auttaa.
"Päiväkodin traditio on säilynyt hallinnoinnista riippumatta, mutta pedagoginen työ on nyt näkyvämpää", Hujala sanoo.
Pohjois-Suomessa päivähoidon hallinto on sivistystoimen alaisena myös Kajaanissa ja Kemissä sekä tämän vuoden alusta Hailuodossa ja Tyrnävällä. Oulussa päivähoidon hallinto on sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa, eikä asiaan ole suunnitteilla muutoksia. Raahessa on käynnissä selvitystyö päivähoidon hallintomuutoksesta.
Päivähoidon imago paranemassa
Päiväkotien kasvatuksellinen merkitys on Eeva Hujalan mukaan vielä hakusessa. "Yleinen asenne on ollut sellainen, ettei varhaiskasvatukseen uskota eikä nähdä sen tuovan lisäarvoa vanhempien tekemään kasvatustyöhön."
Tilanne on kuitenkin vähitellen muuttumassa. Hujalan mielestä hallinnon muutoksesta on hyötyä.
Myös pienet käytännön asiat vaikuttavat päivähoidon imagoon. "Niissä kunnissa, joissa päivähoidon hallinnon muutoksia on tehty, on muutettu myös terminologiaa. Esimerkiksi päivähoidon päällikkö on nyt varhaiskasvatuksen päällikkö."
Hujala muistuttaa, että päivähoidon imagoa luodaan arjella ja kielellä.
"Akateemisen tutkinnon suorittanut lastentarhanopettaja muuttuu töihin mennessään tädiksi tai sedäksi. Henkilöstön pitäisi alkaa puhua esiopettajista tai varhaiskasvatuksen opettajista, ja sitä kautta myös vanhemmat alkaisivat puhua opettajista ja lapset opeista."
Anna-Leena Välimäen mukaan lapsen tai perheen näkökulmasta laadukas varhaiskasvatus voi toteutua monenlaisissa hallintomalleissa.
"Tärkeintä on kuitenkin kasvatuksen sisällön kehittäminen. Siinä auttavat kunta-, päiväkoti- ja lapsikohtaiset varhaiskasvatuksen suunnitelmat."
Varhaiskasvatuksen suunnitelma on samankaltainen toiminnan sisältöjä kehystävä asiakirja kuin opetustoimessa opetussuunnitelma.
"Myös se on nostanut varhaiskasvatuksen esille ja antanut oikeutuksen puhua reilusti varhaiskasvatuksesta, sisällön merkityksestä ja laadusta", Välimäki sanoo.