Kalatiet Oulujoen voimalaitosten ohi saattavat olla totta jo lähivuosina.
Iijokeakin pyritään palauttamaan lohikantaan. Kyse on hyvityksestä vuosikymmenten menetyksille.
Niin tärkeää kuin Oulujoen ja Iijoen rakentaminen olikin alueen oman päästöttömän energiantuotannon kannalta, vesivoimahankkeet repivät haavoja, jotka eivät ole monella arpeutuneet vieläkään.
1950- ja 60-luvuilla suurten voimayhtiöiden toimintakulttuuriin ei kuulunut ihmisten ja ympäristön huomioiminen samalla tavalla kuin nykyään jo lakikin edellyttäisi. Siksi padot rakennettiin siten, että kalateiden rakentamisesta ei edes keskusteltu.
Merestä juuri näihin aikoihin kesästä nousun aloittava lohi toi jokivarren asukkaille elannon, osan siitä tai tervetullutta lisää köykäiseen ruokapöytään. Oulun seudun matkailutoiminta sai ensivauhtinsa jo sata vuotta sitten englantilaisten lohilordien saapuessa kalalle 1800-1900-lukujen taitteen molemmin puolin.
Oulun Merikoskeen viime vuosikymmenen alkupuolella rakennetut kalaportaat ovat todistaneet, että lohi nousee yhä Oulujokeen, kun se vain saa mahdollisuuden. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että Merikosken yläpuolella oleviin kuuteen voimalaitokseen rakennettaneen kalatiet tällä vuosikymmenellä. Suunnitelmien pitäisi valmistua tämän vuoden lopulla.
Kalateiden lisäksi Oulujokeen suunnitellaan lohien ylisiirtoa kutupaikoille sivujokiin. Myös Iijoella on toteutettu parin viime vuoden aikana projektia, jossa lohi palautetaan rakennettuun vesistöön siirtämällä kalat voimalaitosten yli. Lohen siirtäminen kutupaikoilleen parantaa lisäksi merikalastuksen mahdollisuuksia, sillä nyt mereen istutettavat poikaset kasvavat huonommin pyyntikokoisiksi kuin joessa kasvaneet.
Iijokeenkin on kalatie suunnitteilla, vaikka suunnitelmat eivät ole vielä yhtä pitkällä kuin Oulujoella. Yksi vaihtoehto on laskea vettä tyhjillään oleviin vanhoihin jokiuomiin, joita pitkin kalojen uskotaan uivan. Kalatalouden asiantuntijat eivät ole samaa mieltä siitä, kumpi on järkevämpi tapa palauttaa joki lohijoeksi, kalatiet vai ylisiirto. Poikasten istuttaminen voimalaitosten yläpuolisiin jokiin vahvistaisi kalateitä pitkin nousevan lohen kantaa.
Iijoki olisi Oulujokea valmiimpi kalateiden rakentamiselle. Sitä on kunnostettu vuosikymmenien varrella sellaiseksi, että nousulohi löytäisi helposti kutupaikkoja. Iijoen veden laatu on hyvä lohen lisääntymiselle.
Siitä lohesta, jota vapailla Iijoella ja Oulujoella kalastettiin uistimella kesäisin, kannattaa nauttia tänäkin päivänä. Oululainen perinneherkku, Perämeren lohi, voittaa maussa mennen tullen suositut Norjan lohen ja kirjolohen. Vaaleutta ei kannata vierastaa; kalojen ruokavalioon ei kuulu punaista väriä sisältävää rehua. Terveysihmisiä ilahduttanee Perämeren lohen vähärasvaisuus.
Pohjois-Pohjanmaan jokien käyttöarvo ja myös henkinen merkitys nousevat valtavasti nykyisestä, jos lohennousuhankkeet onnistuvat. Jokikalastusta jouduttaisiin nykyisestä joksikin aikaa rajoittamaan, koska emolohien täytyy päästä rauhassa kutemaan, jotta kanta voi vahvistua. Se hinta täytyy maksaa aarteesta, joka vietiin ihmisiltä vuosikymmeniksi pois.
"Oulun seudun matkailutoiminta sai ensivauhtinsa jo sata vuotta sitten englantilaisten lohilordien saapuessa kalalle 1800-1900-lukujen taitteen molemmin puolin."