Lohen ammattimaisen kalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen taloudellisia vaikutuksia haarukoinut esiselvitys on aiheuttanut tuoreeltaan riidan. Selvityksen mukaan ovat suunnilleen samaa luokkaa, mutta vapaa-ajan kalastajat kyseenalaistavat laskentatavat.
Vapaa-ajankalastajien mukaan kalastusmatkailussa pyydetyn lohen taloudelliset vaikutukset ovat 20-kertaiset merestä kaupan tiskille päätyvään loheen verrattuna.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koordinoimassa esiselvityksessä laskettiin vaikutuksia panos-tuotos-analyysilla puhtaasti taloudellisten mittareiden pohjalta. Selvityksessä verrattiin Pohjanlahden ja Ahvenanmaan ammattikalastusta sekä Tornion- ja Simojokien matkailukalastusta viimeisten vuosien aikana. Esiselvitysraportti luovutettiin vastikään maa- ja metsätalousministeriölle.
Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestössä on laskettu selvityksen tuloksia ja aiemmin julkistettuja saalistilastoja, ja lopputulema näyttää kokonaan toisenlaiselta. Kalatalouskonsulentti Peter Nissénin mukaan selvityksessä on tahallaan jätetty mainitsematta se, miten matkailu- ja ammattikalastus suhteellisesti tuottavat.
"Tulokset eivät välttämättä ole ihan korrekteja. Tässä on ilmeisesti haluttu luoda kuva, että ammattikalastus on kannattavampaa", Nissén katsoo.
Kylmää laskentaa
Suomen ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas on toisilla linjoilla: Tieteellisillä menetelmillä kerätyt faktat ovat pöydässä, ja niitä on uskominen.
"Tulokset ovat aika lähellä sitä, mitä olemme vuosikausia todenneet. Olemme epäilleet Lapissa suurella äänellä toitotettuja tietoja", Jordas sanoo.
Merikalastuksessa huomattava osa lohisaaliista on istutettua lohta. Vapaa-ajankalastus kohdistuu luonnonloheen.
Tutkimusjohtaja Petri Suuronen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta on harmissaan, kun vasta jatkotutkimukselle tietä raivaava esiselvitysraportti joutuu myrskyn silmään. "Lohi näyttää olevan herkkä kala", toteaa myös kalastusneuvos Markku Aro maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suurosen mukaan esiselvityksessä on tehty vain kylmää laskentaa. "Arvottamistutkimukset ovat seuraava askel. Tarkoituksena oli tuoda esille vertailukelpoisella tavalla todellisia välittömiä ja välillisiä kerrannaisvaikutuksia. Ammattikalastuksessa ne tulevat etupäässä kalakaupan ja kalanjalostuksen kautta, matkailukalastuksessa muiden aluetaloudellisten vaikutusten, lähinnä majoitus- ja ravitsemustoiminnan kautta."
Lukuja joka lähtöön
Suuronen toppuuttelisi vielä tässä vaiheessa voimakkaiden laskelmien tekemistä, sillä se johtaa helposti eri osapuolten juupas-eipäs-nahisteluun. Hän itse ei lähde kumoamaan tai hyväksymään muiden tekemiä lukuja, sillä "ne eivät perustu tieteelliseen laskentametodiikkaan". Jokainen taas löytää tutkimuksesta itselleen sopivia lukuja.
Esiselvitys on ensimmäinen tutkimus, jossa on vertailtu laskennallisia lukuja lohenkalastuksen suorista ja epäsuorista taloudellisista vaikutuksista.
"Se on tässä mielessä merkittävä askel", Suuronen sanoo. Selvityksen taustat ajoittuvat viime vuoden lohiasetuksen työstämiseen. Tuolloinkin ilmassa liikkui väitteitä, mutta ei faktoja. Projekti käynnistyi vasta viime vuoden lopulla, joten selvitysaika jäi lyhyeksi.
Markku Aron mukaan nyt täytyy täsmentää ja syventää tuloksia sekä löytää lähestymistapa, joka on mahdollisimman oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Rktl:ssa on käynnistymässä tutkimusohjelma, joka liittyy yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin. Lohta on ajateltu yhdeksi kohteeksi. Lohihan ei tunnetusti ole kiinnostava vain biologisesta näkökulmasta.