Lo­hi­las­ku­ri rak­sut­taa

Tutkimusapulaiset Mikko Leminen ja Jani Hakkola kahlaavat kainaloitaan myöten Kattilakosken niskalla Ruotsin puoleisella rannalla ja virittelevät kaikuluotaimen ohjausaitaa hieman ulommas. Pelastautumispuvut ovat välttämättömät, sillä virran vauhti on valtava; se voi imaista miehen äkkiarvaamatta komeisiin kuohuihinsa.

Tutkija Atso Romakkaniemi Kattilakosken rannalla. Tutkimusapulaiset Mikko Leminen ja Jani Hakkola jatkavat kaikuluotaimen ohjausaitaa.
Tutkija Atso Romakkaniemi Kattilakosken rannalla. Tutkimusapulaiset Mikko Leminen ja Jani Hakkola jatkavat kaikuluotaimen ohjausaitaa.

Tutkimusapulaiset Mikko Leminen ja Jani Hakkola kahlaavat kainaloitaan myöten Kattilakosken niskalla Ruotsin puoleisella rannalla ja virittelevät kaikuluotaimen ohjausaitaa hieman ulommas.

Pelastautumispuvut ovat välttämättömät, sillä virran vauhti on valtava; se voi imaista miehen äkkiarvaamatta komeisiin kuohuihinsa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ja Ruotsin Fiskeriverket asensivat toukokuun lopulla kaikuluotaimen kosken molemmille rannoille. Kaiku keilaa lähes kaikki kutulohet. Kattilakoski on alajuoksun kapeimpiin kuuluvana paikkana ihanteellinen luotaukselle.

Atlantin lohen suurimpien kutujokien joukkoon kuuluvalla Tornionjoella kaikuluodataan nyt toista kesää.

Laskennalla on tärkeä rooli tutkimuksessa, jolla hahmotetaan muun muassa joen tuotantokykyä. Tällä hetkellä joesta vaeltaa merelle reilu miljoona poikasta vuosittain.

RKTL:n tutkija Atso Romakkaniemi uskoo, että näillä tutkimuksilla arvio tulee tarkentumaan. Tuotantokaton haarukka liikkuu nyt 1,5--3 miljoonan poikasen välillä.

Niin ikään lohijokien aateliin kuuluvalla Tenojoellakin kokeillaan parhaillaan luotainta. Tenolla merelle vaeltavia poikasia uskotaan olevan noin 1,5 miljoonaa vuosittain.

Lue lisää lohen kaikuluotaamisesta maanantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä