Tutkija Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) luettelee pitkän listan, miksi Tornionjoen lohikesästä voisi tulla parempi kuin muutamasta aiemmasta. Sitten tulee se pakollinen ja suuri "mutta".
Lohenpoikaset kuolevat kasapäin ympäri Itämerta lähtiessään merivaellukselle. Esimerkiksi puolalaisista istutuslohista jopa 90 prosenttia menehtyy vapaan merielämänsä alkupotkuilla.
Siinä ei ole mitään uutta, että luonnonkiertoon kuuluen poikasista on aina suurin osa kuollut meressä ravinnon puutteeseen, mutta esimerkiksi 1980-luvulla kuolleisuusprosentti oli vain 60-70.
"Viimeisen kymmenen vuoden aikana on menty kuitenkin hurjasti alaspäin", Romakkaniemi sanoo.
Nyt ei puhuta myöskään M74-oireyhtymästä. Sen aiheuttaman poikaskuolleisuuden välitön syy oli B1-vitamiinin liian vähäinen määrä mädissä.
Nämä kuolemat on yhdistetty myös dioksiinin tyyppisten ympäristömyrkkyjen määriin emokaloissa.
M74:n aiheuttamat poikaskuolemat ovat kuitenkin jatkuvasti vähentyneet ja parina kolmena viime vuonna se ei ole tappanut poikasia juuri yhtään.
Kuolinsyy
mysteeri
Uusi kuolinsyy on jälleen kerran mysteeri, jota Romakkaniemen mukaan hämmästellään ympäri Itämerta.
"Pakostahan se panee miettimään, että onko Itämeren tila heikentynyt tosi paljon viimeisen vuosikymmenen aikana ja erityisesti lohelle."
Helmikuussa ruotsalaistutkijat hätkäyttivät olettamuksella Itämeren "takalukosta".
Se olisi uudenlainen yliravitsemuksen ja happikadon tasapainotila, jonka avaamiseksi nykyiset päästövähennykset eivät riitä.
Jo aistinvaraisesti Itämeren muuttuminen on ollut näkyvissä. Suomenlahden rannikolla mökkeilevät ovat panneet merkille rakkolevän katoamisen kokonaan ja kuinka meren pohja on kesäisin harmaan levämassan peitossa sielläkin, missä ennen oli kirkas hiekkapohja.
Minkä verran lohta nousee alkavana kesänä Tornionjokeen, riippuu paljolti siitä, miten pari kolme vuotta sitten joesta mereen vaeltaneet poikaset ovat hengenvaarallisella Itämerellä selviytyneet.
"Niistä meillä on aika heikko käsitys", Romakkaniemi sanoo.
Tornionjokeen pyrkivät tänä kesänä lohet, jotka ovat lähteneet sieltä merelle viimeisen viiden vuoden aikana ja näitä lähtijöitä on ollut paljon.
Niitä on Romakkaniemen mukaan nähty runsaasti myös eteläisellä Itämerellä, missä vähäisellä kalastuksella on saatu runsaasti saalista. Kalastus on ollut ajoittain totuttua vähäisempää muun muassa lohien dioksiinipitoisuuden takia.
Esimerkiksi Latvia kielsi vuodenvaihteessa, ettei Itämeren lohta saa olla kaupan.
Ruotsin ja Suomen poikkeuslupa Itämeren lohen ja silakan myynnille ihmisravinnoksi kestää ensi vuoden loppuun. Tanska on linjannut lohipolitiikkaansa niin, että vain pieniä lohia voidaan kaupata.
"Takavuosinakin on ollut ennusmerkkejä Tornionjoen hyvästä lohennoususta, jota ei sitten jostain syystä tullutkaan.
"Jos kuitenkin jotain pitäisi ennakoida, pistäisin kuitenkin likoon, että pikkuisen parempaan suuntaan ollaan menossa", Romakkaniemi suostuu ennustamaan.