Lohiaidan verkkoa on levitetty kymmenkunta metriä pitkin Iijoen rantaa. Verkonsilmässä näkyy vielä kuivaa levää, mutta ne kuulemma tippuvat pois, kun verkkoa paikkaillaan ja liikutellaan.
Iiläiset kalastajat valmistautuvat laskemaan lohiloukkunsa mereen.
Kyseessä on harrastajakalastajaporukka. Jorma Paakkola paikkaa tottuneesti verkonkorjauskävyllä hylkeitten repimiä aukkoja ja kertoo, että kunnon kalastaja ei koskaan kerro lohisaaliinsa kokoa.
"Lohta tulee kuitenkin vuosittain niin paljon, että saamme kulut peitettyä", Paakkola väistää.
Kaikki kalastajat kuitenkin vakuuttavat lähes yhteen ääneen, että lohisaalis on pienentynyt parinkymmenen vuoden takaisista ajoista.
Pyydyksessä satoja metrejä verkkoa
Kalaporukan pyydyksen eli lohiloukon koko on noin 70 metriä. Siihen kuuluu verkkoaitaa 700 metriä.
Verkot olisi tarkoitus saada Iijoen suiston lohipyydystysalueelle helatorstain aikoina, jolloin jäät yleensä lähtevät merestä. Avomerelle pyydyksiä ei viedä, jotta lohi voisi nousta Tornio- ja Simojokiin.
Kalastusta rajoittava terminaalialue kulkee Röytän läpi Laitakarin päähän. Kalastuskuntien mielestä terminaalialue on käytännön kannalta hankala, sillä se ei seuraa kalastuskuntien rajoja. Kalastajien onkin vaikeaa tietää avomerellä, missä viivoittimella vedetty terminaalialueen raja menee.
Hylkeet ovat riesana
Lohiloukun laskemiseen kuluu yö ja osa päivääkin. Pyydys lasketaan usein öiseen aikaan, koska silloin ei yleensä tuule.
Verkot nostetaan vedestä heinäkuun loppupuolella, kun illat alkavat pimetä. Silloin tulevat hylkeet, joita viime vuosina on nähty Iin Haminassa saakka.
"Ne repivät verkot ja syövät siiat sekä nahkiaiset pyydyksistä", Markku Veijovaara mainitsee.
Kalaporukan mielestä verkkokalastaminen on täysin turhaa puuhaa elokuusta eteenpäin hylkeitten takia. Myös ammattikalastajille koittavat tuolloin laihat ajat, koska elinkeino käytännössä loppuu kokonaan. Hyljekorvauksista kun ei ole tietoakaan.
Iijoen edustalla lohiloukkuja on satakunta kappaletta. Lohta pyydetään myös perinteisillä rysillä, ja rysäpyytäjiä on Iijoella nelisenkymmentä. Yhdellä rysäpyytäjällä voi olla monta rysää.
Lohiloukku on kalaporukan mielestä tehokkaampi kalastustapa kuin rysä. Loukku maksaa noin 3 000 euroa, ja aitaverkon silmäkoko on yleensä 80-100 millimetriä. Loukussa silmäkoko voi olla esimerkiksi 35 millimetriä.
Porukka käy kokemassa pyydyksensä kuusi metriä pitkällä avoveneellä. Kun loukku on saatu mereen, se käydään katsomassa joka toinen päivä.
Tänä vuonna saalis jää pieneksi
Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskuntien puheenjohtaja Risto Tolonen ennustaa, että lohisaalis jää pieneksi tänä vuonna.
"Viime vuonna niin kutsuttuja kosseja, eli 1-3 kilon painoisia lohia oli tuskin ollenkaan. Tämä tietää seuraavasta vuodesta köyhää lohivuotta", Tolonen tietää.
Hänen mielestään hyljetilanne Iijoen edustalla alkaa olla paha. Hänen mielestään ongelmalle olisi jo korkea aika tehdä jotakin.
"Rysäpaikat tuntevat häirikköhylkeet pitäisi saada poistettua. Niitten pyyntiä olisi lisättävä tuntuvasti."
Eräänä vaihtoehtona ovat hylkeen kestävät pyydykset. Ne ovat kuitenkin kalliita, ja joittenkin kalastajien mielestä ne eivät toimi kuten niiden pitäisi.
Iijoesta kalastetaan vuosittain 10-30 tonnia. Hyvänä lohivuonna kalaa voi tulla enemmänkin. Viime vuoden lohisaaliin määrä tiedetään ensi syksynä.