Norjan lohikasseista kevättalvella karanneiden kasvatuslohien käyttäytymistä tarkkaillaan ensi kesänä sekä vuonoissa että Tenossa.
Norjalaiset aloittavat karkulaisten seuraamisen jo ensi viikolla 15. toukokuuta, ja sitä jatketaan ainakin elokuun 8. päivään saakka.
Laksefjorden -vuonossa ja Tenovuonossa on kummassakin neljä kalastajaa, jotka ottavat suomunäytteet jokaisesta saamastaan lohesta. Suomut tutkitaan Utsjoella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Tenon tutkimusasemalla, joka puolestaan tehostaa näytteenottoa Tenossa ja sen sivujoissa sekä Näätämöjoessa.
Norjalaiset tehostavat
pyyntiä elokuussa
Norjalaiset kertoivat torstaina Utsjoella järjestetyssä tapaamisessa, että näytteitä kerätään ensi kesänä myös joen alajuoksulla Tana Brussa ja Maskejokka-sivujoessa sekä yläjuoksulla Kaaras- ja Iesjoissa. Norjalaiset lohenkalastajat aikovat lisäksi tehostaa pyyntiä elokuun lopussa.
Norjalaiset aikovat koekalastaa kulkuttamalla syyskuussa Tenon alajuoksulla. Jos karkulaisia nousee silloin paljon, antaa Finmarkun maaherranvirasto tehopyyntiin oikeuttavia valtakirjalupia Ala-Tenolle.
Myös Tenon virkistyskalastajat halutaan mukaan talkoisiin: heille jaetaan esitteitä, jotka auttavat erottamaan karkulaiset luonnonlohista.
"Karkulaiset eroavat selvästi villilohista, sillä niiden evät ovat pyöristyneitä ja kuluneita. Suomuissa erottuu selvästi sekä laitosajan poikasvaihe että kasseissa syntyneet kasvurenkaat, joissa ei ole tasaisen ruokinnan takia eroja kesän ja talven välillä", kertoo lohitutkija Eero Niemelä.
Kesällä paikalliset näytteenottajat ottavat vastaan myös turistikalastajien tuomia suomunäytteitä.
Kassilohi on risteytetty paristakymmenestä Etelä- ja Keski-Norjan lohikannasta. Kassilohen geeneissä on tarve vaeltaa merivaiheessa Färsaarille, Tenon lohen geenit pakottavat sen Pohjois-Atlantille.
Jos kassilohen perimää sekoittuu villiin lohikantaan, leimautuvat risteytymät Tenon vesistöön, mutta vaellus voi viedä ne Färsaarille. Sukukypsinä ne rantautuisivat Etelä-Norjaan ja joutuisivat vaeltamaan ylös pitkin rannikkoa ennen kuin pääsisivät kutemaan syntymäjokeensa Tenoon.
Kassilohien vaikutusta Tenon luonnonkantoihin ei tiedetä, mutta tutkimus alkaa RKTL:ssa jo tänä vuonna. Vanhoista suomunäytteistä uutetaan perintötekijöitä, joista selvinnee myös kassikasvatuksen vaikutus: suomurata ulottuu 1970-luvulle eli aikaan ennen kassikasvatusta. Kesällä 2004 tutkitaan vastakuoriutuneiden smolttien geneettistä rakennetta, josta näkyvät tämän kevään karkulaisten vaikutukset perimään.
Kamerat kuvaavat
kalojen liikkeitä
Kahdeksalla Utsjoen sillan alle asennetulla kameralla tarkkaillaan koko kesän ajan Tenon sivujokeen Utsjokeen nousevaa lohta. Viime kesänä paikalla laskettiin 3 800 nousulohta ja 13 000 mereen laskeutuvaa smolttia.
Tänä talvena lohenpoikasia on tarkkailtu myös jokisuuhun asennetuilla kameroilla.
Poikasten talvikäyttäytymisestä pohjoisissa oloissa on hyvin vähän tietoa. Utsjokisuun kolme kameraa nauhoittavat vedenalaista liikennettä ja kuvista pystytään erottamaan jopa jokeen nousevat karkulaiset.