Mauno Bogdanoff-Juha Jormanainen: Lohiperhon valintaopas.
Juha Jormanainen: Kuningaskalastaja. Molemmat Gummerus Oy Ajatus Kirjat. Jyväskylä 2002.
Gummerus Kustannuksen Ajatus Kirjat on julkaissut sarjan metsästys- ja kalastusaiheisia tietokirjoja.
Kirjat keskittyvät pääasiallisesti edellä mainittuihin harrastuksiin liittyvien taitojen ja niksien esittelyyn, mutta saaliin jatkokäsittelyäkään ei ole unohdettu.
Lohiperhon valintaoppaan ovat toimittaneet Mauno Bogdanoff ja Juha Jormanainen. Opas on pienikokoinen pokkari. Innokas perhostelija, etenkin aloittelija voi sujauttaa sen joelle lähtiessään kätevästi vaikka perholiivinsä sivutaskuun.
Kirja on sisällysjaottelultaan selkeä. Jalokalojen liikkeet joessa selvitetään huolella aina jäiden lähdöstä elokuulle asti. Kesän otti perhojen valinnat esitellään kuukausittain ja tietyin jaksoin, jolloin ei unohdeta muun muassa veden lämpötilaa eikä muutakaan tähdellistä, mikä saa kalan tarttumaan koukkuun.
Kirjalle on eduksi selkeä taitto sekä tiivis ja huumorilla höystetty kirjoittamistapa. Juha Jormanaisen valokuvat lukemattomista perhoista ovat silmiä hivelevän kauniita. Kirjan loppuun liitetyt Aloittelevan perhonsoutajan peruspaketti ja Kalapäiväkirja täydentävät mainiosti Lohiperhon valintaopasta.
Juha Jormanaisen kirjoittama Kuningaskalastaja alaotsikoltaan Lohenkalastajan unelmajoet esittelee viisi lohijokea Norjasta, neljä Suomesta ja yhden Ruotsista.
Jormanainen kuvaa joet ja niiden eri tyyppiset jalokalat asiantuntemuksella. Mikä lusikkauistin, vaappu tai perho milläkin joella ja milloin on ottava esitellään huolellisesti. Ja mikä ettei, kun näillä joilla kerran on aikaansa useasti viettänyt ja kaloja pyytänyt.
Oman mainion lisävärinsä Kuningaskalastajan juttuihin tuo Jormanaisen selvitykset jokien ja niiden koskien menneisyydestä ja nykyisyydestä on sitten kysymys Huopanan koskesta, Kymijoesta tai Alta-joesta Norjassa.
Tällainen kotitarpeikseen kalastava harrastajakalastaja lukiessaan nykyisiä kalastusjuttuja, hämmästelee monasti kirjoittajien mahtavia kalasaaliita. Välistä tuntuu kuin saalismäärillä suorastaan retosteltaisiin. Tältä ei Kuningaskalastajakaan kokonaan välty. Metsästysjutuissa mittavien saalismäärien kuvaaminen on jo menneisyyttä, vaikka mahdollisuuksia kyllä olisi.
Toinen hämmästelyni aihe varsinkin lohikalojen pyyntiä koskevissa jutuissa ja myöskin lehtiartikkeleissa on pyydystä ja vapauta -kalastusmenetelmä. Menetelmän perusteleminen tuntuu jotenkin ontolta ja sen innokas kuvaaminen naivilta. Kuningaskalastajan muutaman jutun kohdalla tulee luontevasti kysyneeksi, miksi kalastaa jos ei saalista aio syödä.
Kalasta ja vapauta on pyyntitapana myös täysin vastoin Suomen tämän hetkistä Eläinsuojelulakia. Se on lain 14 § hengen vastainen eli tarpeetonta kärsimyksen ja kivun tuottamista eläimelle.
Lakia on kohdassa 8 vielä tarkennettu: muu sellainen eläimeen kohdistuva toiminta tai toimenpide, joka aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Tätä jos mitä pyydystä ja vapauta -kalastus on, turhaa leikkimistä ja eläimen kiusaamista.
Kokonaisuutena Kuningaskalastaja on sujuvasti ja letkeästi kirjoitettu. Lisäksi lukuisat kirjoittajan arkistostaan kaivamat valokuvat suorastaan lumoavat katsojansa. Antti Heikkinen vastaa kiitettävästi kirjan ulkoasusta.