Järvilohen emokalapyynti onnistui yli odotusten Pielisjoessa. Pyydettyjen naaraiden määrä ylsi ensimmäistä kertaa asetettuun 50 kalan tavoitteeseen.
Koiraiden saalis jäi sen sijaan pieneksi, vain 13:een. Lokakuussa pyydetyistä naaraista lypsettiin noin 230 000 mätimunaa.
Mätimunista perustetaan uusi järvilohen emokalasto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Saimaan vesiviljelylaitokselle Enonkoskelle. Vuosittaisen kutupyynnin tavoitteena on turvata uhanalaisen järvilohikannan geeniperimän säilyminen viljelyn avulla.
Saimaan järvialtaiden muikkukantojen runsastuminen, verkkokalastuksen hiipuminen sekä vetouistelijoiden suosima 60 sentin alamitta ovat lisänneet kudulta palaavien lohiemojen määrää.
Taimenen tilanne huono
Lieksanjoessa sekä järvilohien että erityisesti taimenien emokalapyynnin saalis jäi huonoksi. Emotaimensaaliin perusteella varsinkin järvitaimenen tulevaisuus on huono. Pielisjoesta ei saatu syksyn pyynnissä yhtään kututaimenta.
Myös Heinäveden reitillä Kermankoskelta saatu emotaimenten määrä jäi vähäiseksi. Saaliiksi saatiin vain kaksi naarasta ja kymmenkunta koirasta.