Lohiasetukseen oli tulossa niin epäilyttävä muutos, että sen pysäyttäminen perjantaina valtioneuvoston ylimääräisessä istunnossa oli ainoa oikea ratkaisu. On syytä odottaa parempaa ehdotusta tai asian jättämistä ennalleen, kun esitys vedettiin lopulta pois muutosta ajaneen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk) pyynnöstä. Muutoshankkeeseen palataan ensi viikolla.
Mikäli ahvenanmaalaiset kalastajat saisivat Korkeaojan esityksen mukaisesti suuremman saaliskiintiön ja luvan aloittaa lohestus nykyistä aikaisemmin, pohjoisen jokiin kutemaan nousevan villilohen määrä vähenisi vääjäämättä. Tähän on viitannut muutosta vastustava Korkeaojan puoluetoveri, kuntaministeri Hannes Manninen. Muutoshanketta vastustaa myös sisäministeri Kari Rajamäki (sd), joka pelkää sen vaarantavan luonnonlohen kantaa.
Korkeaoja on väärässä väittäessään Mannisen katsovan asiassa vain pohjoisen näkökulmaa. On kokonaisuuden etu, että kutemaan pääsee runsaasti lohta. Vain siten luonnonkantojen voi toivoa säilyvän. Itämeren lohisaaliista vain vajaat 20 prosenttia on istutuskaloja; loput eli yli 80 prosenttia on luonnonlohta. Kun osa lohista pyydetään jokivarsilla, myös matkailuelinkeino hyötyy.
Lohiasetuksen muutoksen perustelu Itämeren alueella lähivuosina voimaan tulevalla ajoverkkokiellolla on samaa kuin karhun nylkeminen ennen kuin se on kaadettu. Suomen kannalta on hyvä, jos muiden Pohjoismaiden kalastajien pyydystämät suuret lohimäärät vähenevät, mutta vaikutus ei näy vielä. Asiaan voi palata, mikäli lohen määrä kasvaa todella reippaasti.
Ahvenanmaan kalastajat ovat uhanneet ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja aloittaa lohen pyynnin jo tänään, ellei asetusta hyväksytä. Se on raakaa kiristystä, jollaisen edessä hallitus ei saa taipua. Mikään ryhmä ei voi ottaa oikeutta omiin käsiinsä, vaikka valtiovallan päätökset eivät miellytäkään.
paakirjoitus@kaleva.fi