Vaikka hallituksen ja Ahvenmaan välejä kiristäneessä lohenkalastuskiistassa päästiin torstaina sopuun, hiertää maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) ajama lohiasetuksen muutos nyt hallituksen sisällä.
Korkeaojan mukaan asetuksesta on pakko päättää tänään perjantaina valtioneuvoston ylimääräisessä istunnossa. "Muuten Ahvenmaalla alkaa lohisota. He ovat uhanneet ottaa asiat omiin käsiinsä ilman vastaantuloa. Tästä kärsittäisiin myös Tornionjoella", Korkeaoja varoitti.
Torniosta kotoisin oleva alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) kuitenkin ilmoittaa, ettei aio hyväksyä lohiasetusta. Se uhkaa Mannisen mukaan lohen pääsyä pohjoisen jokiin. "En missään tapauksessa tule hyväksymään sitä", Manninen ilmoitti tiukasti torstaina illansuussa.
Myös sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) vastustaa muutosta. Rajamäen pyynnöstä liikenneministeri Leena Luhtanen (sd.) pyysi asian torstaina valtioneuvostossa Mannisen kanssa pöydälle.
Korkeaoja keskusteli jo eilen pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) kanssa tilanteesta. Hän aikoi jatkaa neuvotteluja vielä Mannisen kanssa. Rajamäki on matkoilla.
Korkeaojan ratkaisu tehdään tänään tarvittaessa vaikka äänestämällä. Hänen mukaan myös Vanhanen haluaa päätöstä.
Ratkaisun pitää
koskea koko maata
"Tähän on saatava hallittu kokonaisuus. Ei maatalousministeriö voi katsoa vain yhtä osaa maasta. Lohiasetus on kompromissi manner-Suomen kalastajille siitä, että ahvenanmaalaisten kalastusoikeuksia lisätään", Korkeaoja totesi.
Kuntaministeri Manninen sanoi pyytäneensä asian pöydälle vain sen takia, ettei hän hyväksy muutoksia. Manninen lisäsi, ettei aio hyväksyä sitä ylimääräisessäkään istunnossa. Kysymykseen tuleeko hän äänestämään lohiasetusta vastaan Manninen vastasi yksiselitteisesti ja lyhyesti: "Kyllä."
Korkeaoja yritti vielä iltamyöhällä neuvotella kompromissia, jonka mukaan rysäpyynnin aikarajaa lyhennettäisiin.
Mannisen mielestä on vaikea yksiselitteisesti sanoa, mitä asetusmuutos merkitsi käytännössä pohjoisen lohelle. "Voi olla, ettei sillä juurikaan ole negatiivista vaikutusta, mutta minusta päätöstä ei pitäisi juuri nyt tehdä", Manninen totesi..
Mahdollisesta kompromissista Manninen sanoi: "Todennäköisesti rysäpyynnin kalastusaikaa vähän lyhennetäänkin. Mutta poliittisesti tilanne on ajettu sellaiseen umpikujaan, että minä en voi hyväksyä mitään muuta ratkaisua kuin sen, että asetusta ei muuteta."
Korkeaoja sanoi Mannisen linjasta näin: "Hänen asemansa on tässä vähän toisenlainen, kun hän on Tornionjokivarresta kotoisin. Hän ei katsele valtakunnan kokonaisuutta, vaan pohjoisen näkökulmaa."
Korkeaoja esittää kolmivuotista asetusta vastapainoksi sille, että Ahvenanmaan kanssa on neuvoteltu uudenlainen sopimus.
Lisäkiintiöt
kiristettiin
Ahvenanmaalaiset kiristivät lisäkiintiöt uhkaamalla muuten aloittaa jo vappuna 5 000 lohen kalastamisen.
Korkeaojan mukaan nyt syntynyt sopu varmistaa jatkossakin sen, että lohiparven etuosa pääsee pohjoisen jokiin.
"Lohiasetus ei millään tavalla vaaranna tai heikennä lohen asemaa pohjoisessa", Korkeaoja tähdensi. Hän lisäsi, että rysäkalastajia on vain muutaman kymmen rannikolla Turusta Tornioon.
Korkeaoja korosti, että lohipaketti on kokonaisuus. Hän ei voi tarjota lisäkiintiöitä Ahvenanmaalle, jos samanaikaisesti tehdä vastaantuloa manner-Suomen kalastajille. "Paketista ei voi irrottaa osia."
"Lisäksi koko homman takana on se, että Itämeren alueella tulee lähivuosina voimaan ajoverkkokielto."
"Jo tänä vuonna Tanskan dioksidipäätös merkitsee sitä, että he kalastavat noin 60 000 lohta vähemmän. Ruotsin kiintiö, joka on 120 000 lohta, on lähes kokonaan ajoverkkokalastusta. Siitä lähtee puolet ensi vuonna pois. Tanskan 90 000 lohen kiintiöstä on ehkä puolet ajoverkkokalastusta. Sekin poistuu vähitellen. Näkymä on siis se, että joka tapauksessa pohjoiseen tulevat lohikannat lisääntyvät tulevina vuosina", Korkeaoja selvitti.
Rundgren: Keskusta
ei voi hyväksyä
Tornionjoen lohen kannalta jatkossa on Korkeaojan mukaan tärkeintä sopimus Ruotsin kannussa.
"Kalastussopimus on pitkään ollut auki. Koko rajajokisopimus on siitä kiinni, että saadaan kalastusasia kuntoon."
Korkeaojan mukaan on tarkoitus hoitaa asia kuntoon heti, kun lohiasetus on saatu voimaan.
"Olen Ruotsin ministerille jo sanonut, että virkamiestasolla saavutettu kompromissi sitten hyväksytään."
Torstaina Korkeaojan ajamaa asetusta vastaan nousi rajusti myös keskustan lappilainen kansanedustaja Simo Rundgren.
Hänen mukaansa keskusta ei voi hyväksyä lohiasetuksen muutosta.Rundgrenin mielestä asia näyttää pelkistyvän aluepoliittiseksi kysymykseksi.
Rundgren ilmoitti tiukasti, että jos keskustan ministerit ottavat vakavasti puolueen linjan aluepolitiikassa, ei heille jää muuta vaihtoehtoa kuin äänestää hallituksessa Korkeaojan esitystä vastaan.
"Näin tulee testatuksi myös se, ovatko SDP:n puheet villilohen puolustamisesta johdonmukaisia loppuun asti", Rundgren lisäsi.
Hänen mukaansa ei ole olemassa mitään tieteellistä näyttöä siitä, että juuri tässä vaiheessa villilohikannat kestäisivät suurempaa merikalastusta.
Niin sanottuun valikoivaan pyyntiin ei ole mitään edellytyksiä, koska villilohta ja viljeltyä lohta ei voida kiistatta erotta toisistaan, Rundgren jatkoi.
Korkeaoja torjui Rundgrenin näkemykset. Hänen mukaansa pohjoista ja etelää ei tässä asiassa voi asettaa vastakkain. Lohiasetus ei Korkeaojan mukaan myöskään vaaranna villilohen myönteistä kehitystä.