Ajokeli: Tiet ovat liuk­kaat ja lu­mi­sa­de hei­ken­tää nä­ky­vyyt­tä

Aluevaalit: Etsi Kalevan alue­vaa­li­ko­nees­ta sopiva ehdokas

Lohi oman onnensa nojaan

Vuosikymmeniä kestäneiden tehoistutusten jälkeen Tornionjoen lohi joutuu tulemaan toimeen omillaan. Jäähyväiset viimeisille viljellyille poikasille jätettiin Pahtosen pärskyvissä kuohuissa Muoniossa kulleron ja puolukan kukkiessa rantatöyräällä.

Viimeisiä viedään. Ennätysnopeasti lämmenneet vedet panivat liikettä istuttajiin. Tuotantopäällikkö Juha Iivari ei muista Tornion-Muonionjoelta vastaavaa alkukesää.
Viimeisiä viedään. Ennätysnopeasti lämmenneet vedet panivat liikettä istuttajiin. Tuotantopäällikkö Juha Iivari ei muista Tornion-Muonionjoelta vastaavaa alkukesää.
Kuva: Leo Mäkinen

Vuosikymmeniä kestäneiden tehoistutusten jälkeen Tornionjoen lohi joutuu tulemaan toimeen omillaan. Jäähyväiset viimeisille viljellyille poikasille jätettiin Pahtosen pärskyvissä kuohuissa Muoniossa kulleron ja puolukan kukkiessa rantatöyräällä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on tänä viimeisenä kesänä istuttanut Tornion-Muonionjoen vesistöön 440 000 yksivuotiasta, kahdeksansenttistä jokipoikasta ja 4 000 vaelluspoikasta, joilla on mittaa noin 17 senttiä. Koska poikaset lähtevät joesta Itämeren kasvualueelle 1-4 -vuotiaina, rajaväylän viimeiset istutukset lisäävät merelle lähteviä vaelluspoikasmääriä vielä 2005.

Lähinnä Itämeren kalastajia on ruokittu Tornion-Muonionjoen lohi-istutuksilla jo 1970-luvun lopulta. Tehoistutukset alkoivat vuonna 1989, minkä jälkeen Muoniossa on kasvatettu ja jokeen laskettu noin seitsemän miljoonaa yksivuotista poikasta ja yli puoli miljoonaa vaelluspoikasta.

Ruotsalaiset ostivat Muoniosta vuoteen 1995 saakka poikasia, jotka istutettiin rajalta Norrbottenin sisämaahan erkanevaan Tornionjoen pääväylään ja sen sivujokeen Lainiojokeen. Omia viljelylaitoksia Ruotsilla ei ole koskaan ollut.

Tornionjoella jouduttiin pyytämään tyhjää aina 1990-luvun puoleenväliin saakka. Silloin lähinnä merialueen kalastusrajoitusten ansiosta osa nousulohista pääsi taas palaamaan kotijokeensa.

Pitkään jatkuneen helteen lämmittämät vedet panivat liikettä istuttajiin. Vaihtolämpöisenä lohi ei lainkaan pidä lämpimästä. Tämän hetkinen 18-19 -asteinen jokivesikin on istutuspoikasille lähellä kipukynnystä. Kuljetusten aikana laitokselta jokirantaan säiliön vettä jouduttiin viilentämään jäämurskeella, jolla lämpötila putosikin pari astetta.

Tuotantopäällikkö Juha Iivari Muonion kalanviljelylaitokselta ei muista joelta toista yhtä lämminvetistä alkukesää.

Luonnontuotanto kasvanut

Istutukset lopetettiin, koska luonnon poikastuotanto on ratkaisevasti vahvistunut. Tutkimuslaitos arvioi, että viime vuonna Tornionjoelta lähti syönnösvaellukselle Itämerelle 658 000 poikasta. Niistä peräti 620 000 olisi syntynyt joen pohjahietikoissa luonnonmenetelmän mukaan. Loput olivat laitoksessa kasvatettuja.

Tornionjoen lohella ovat vastassaan kuitenkin suuret voimat. Kaiken kattavana sateenvarjona on EU:n kalastuspolitiikka Itämerellä ja Ruotsin ja Suomen keskenään ristiriitainen ja tempoileva suhtautuminen lohenkalastukseen merialueillaan. Haaparannan kalastajat ovat muutamana viime vuonna viitanneet kintaalla hallituksensa antamille kalastuksen rajoituspäätöksille ja myös jokivarsi tekee kaikkensa kutemaan nousevien nostamiseksi rantatörmille.

Luonnon oma uhka, M 74 -oireyhtymä, on edelleen mysteeri eikä ollenkaan poissa päiviltä. Pahimpina vuosina se tappoi 90 prosenttia nimenomaan luonnonkudusta syntyneistä poikasista.

Jos olot käyvät liian tappaviksi, RKTL on varautunut istutusten aloittamiseen uudestaan. Ensimmäiset poikaset saadaan jokeen parin vuoden kuluttua päätöksen teosta. Tornionjoen lohen emokalastoja säilytetään Muoniossa ja Taivalkoskella. Maiti voidaan säilyttää iskukykyisenä pakastettuna.

Muonion kalanviljelyslaitoksella jatketaan meritaimenen viljelyä ja sinne on kerätty emokalasto myös Tornionjoen harjuksesta.