Rovaniemi Lohen palauttamista Kemi-ja Ounasjokeen vuoteen 2009 mennessä valmistellaan viiden kalatien rakentamisella Kemijokeen, poikasistutuksilla ja emokalasiirroilla Rovaniemen yläpuolelle.
Kalateiden rakentaminen, istutukset ja matkailuun tarvittavat rakennelmat maksavat seitsemän miljoonaa euroa. Se on kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin on käytetty Kemi-ja Ounasjoen kunnostamiseen Kemijoen uiton jäljiltä vaelluskalakantojen palauttamiselle sopivaksi.
Jos maakunnan yhteistyöryhmä myöntää rahoituksen, istutukset alkavat jo tänä vuonna.
Puolet kustannuksista aiheutuu kalateiden rakentamisesta ja lähes toinen puoli poikasistutuksista, joilla Ounasjoelle saadaan sinne leimautunut ja palaava taimen ja lohikanta.
Ounasjoen hyvin kunnostetuista koskialueista alkaa vaelluskalan kierto, jonka yläpää on Enontekiöllä ja alapää Itämeren keski-ja eteläosissa.
Lohen palauttamista Ounasjokeen edesauttaa myös EU:n ja Itämeren komission lohipolitiikan uusi linjaus, jossa pyöriäisen suojelemiseksi lakkautetaan ajoverkkopyynti Itämeren pääaltaalla.
Kalatalousjohtaja Olli Tuunainen Lapin TE-keskuksen kalatalousyksiköstä on tyytyväinen EU:n linjaukseen, josta ei ollut mitään tietoa silloin kun ensimmäiset selvitykset vaelluskalojen palauttamiseksi tehtiin.
Ajoverkkopyynnin alasajo merkitsee sitä, että rasvaeväisiä lohia pääsee nousemaan nykyistä enemmän Kemijoen suulle ja kalaportaisiin. Nykyisellä ajoverkkopyynnillä Itämeren pääaltaalla joka toinen lohi pyydetään pois.
Kemi-ja Ounasjoen alueen kunnat sekä kalastusalueet ja metsähallituksen Villi Pohjola ajavat lohen palauttamista Lohijokitiimi-yhdistyksenä.
Alueen kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kustannuksista 15 prosenttia. Loppurahoitusta anotaan EU:lta ja kansallisesta rahoituksesta.
Ratkaisu tapahtuu maaliskuun alussa Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä.
Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala ja hallituksen puheenjohtaja Eero Ylitalo pitävät Ounasjoen kunnostamisen luonnollisena jatkona lohen ja taimenkannan palauttamista Ounasjokeen. Sen kosket on kunnostettu niin hyvin kuin ne ihmisen toimin on mahdollista.
Hallituksen jäsen, Kemin kaupunginsihteeri Matti Kurkela samoin kuin turkulainen toimitusjohtaja Hannu Lappalainen uskovat vahvasti hankkeeseen ja sen rahoituksen järjestymiseen. Kysymys on enää poliittisesta tahdosta.
Lappalainen muistuttaa, että 320 kilometrin Ounasjoki on varsinainen aarre lohijoeksi, jolle ei ehkä paikallisesti osata antaa sille kuuluvaa arvoa. Ounasjokeen nouseva lohi olisi tuntuva satsaus Levin ja Lapin kesämatkailuun.
Koska vaelluskalakannan palauttaminen sisältää myös riskejä, palauttamissuunnitelma on laadittu varovaisesti.
Se tarkoittaa sitä, että ensimmäiseksi kalatieksi on valittu kallein vaihtoehto, pystyrakokalatie ja sen rakentamisen jälkeen pidetään toiminnan seurannan kannalta tärkeä välivuosi.
Lisäksi Ounasjoen poikastuotantoalueiden vuotuiseksi poikastuotanto on arvioitu noin 300 000 vaelluspoikaseksi.
Arvio on alhainen verrattuna uusimpiin tutkimustietoon, jonka mukaan Itämereen laskevien jokien lohenpoikastuotanto on nousemassa huomattavasti aikaisempia arvioita suuremmaksi.